Jakob Johan Malmberg

Nykymaailmassa Jakob Johan Malmberg:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Jakob Johan Malmberg on ilmiö, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Kautta historian Jakob Johan Malmberg on ollut lukuisten keskustelujen kohteena ja se on synnyttänyt kaikenlaisia ​​mielipiteitä ja teorioita. Tässä artikkelissa tutkimme Jakob Johan Malmberg:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia ja vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri puoliin.

Jakob (Jacob) Johan Malmberg (10. joulukuuta 1786 Kuopio – 31. elokuuta 1845 Kuopio) oli suomentaja ja kruununvouti.[1]

Hänen vanhempansa olivat Turun seudulta Kuopioon muuttaneet[2] kirvesmies Matti (Mats) Malmberg ja Hebla Matintytär. Hän oli naimisissa Gustava Frederika Holmbergin kanssa.[1] Heidän poikansa oli asessori ja herännäisjohtaja Karl August Malmberg.

Hän aloitti nimismiehenä ja toimi sitten Savon vt. kruununvoutina mutta erosi virasta 1824.[2] Hän kuitenkin jatkoi suomennoksia. Ainoa oma tuotanto oli vuodelta 1834 pieni arkkivirsi[2], Kirkko Virren Koettelemus, josta vuonna 1837 julkaistiin kaksi painosta, jälkimmäinen hivenen korjailtuna[3].

Suomennoksia

  • John Bunyan, Yhden kristityn vaellus : autuahan ijankaikkisuteen ; saksasta suomeksi käätty Jakob Johan Malmbergilta. Turku 1809, 5. painos Turku 1835, 6. painos Helsinki 1848, uusi painos Frenckell, Helsinki 1857, ilmestyi uudella nimellä Kristityn lesken ja lasten waellus ijankaikkisuuteen ; jonka Johan Bunian on engelskaksi kirjoittanut ja Jakob Johan Malmberg saksasta suomeksi kääntänyt. J. W. Lillja ja kumpp, Turku 1861, 9. painos nimellä Kristityn vaellus autuaaseen ijankaikkisuuteen. Frenckell, Helsinki 1879
  • Carl Jonas Love Almqvist : Kansakunnan kirja : Työn kunnia. J. Karsten, Kuopio 1843

Kirjallisuutta

  • Petri Lauerma : Kristityn vaellus varhaisnykysuomen merkinnässä : Jakob Johan Malmbergin suomennosten kielellinen kehitys 1800-luvun kirjasuomen murroksessa. Kotimaisten kielten keskus, Helsinki 2012

Lähteet