Axel Spoof

Nykyään Axel Spoof on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja siitä on tullut keskustelunaihe monilla aloilla. Tämä ilmiö on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa ja synnyttänyt laajaa keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Axel Spoof on osoittautunut merkittäväksi vaikutukseksi moderniin yhteiskuntaan, ja sen vaikutus näkyy yhä selvemmin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Axel Spoof:tä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa analysoimalla sen kehitystä, haasteita ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.

Axel Reinhold Spoof (3. maaliskuuta 1845 Turku – 16. toukokuuta 1930 Turku) oli suomalainen lääkäri ja valtiopäivämies.[1]

Axel Spoofin vanhemmat olivat merikapteeni Otto Reinhold Spoof ja Maria Sofia Augusta Myrén.[1] Hänen puolisonsa vuodesta 1879 oli Mathilda Catharina Conradi. Heidän tyttärestään Katarina (Karin) Augusta Spoofista (s. 1880) tuli sisä- ja hermotauteihin erikoistunut lääkäri.[2] Axel Spoof tuli ylioppilaaksi 1862 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1866 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1872. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli 1874. Spoof hoiti valmistuttuaan väliaikaisia lääkärintehtäviä ja toimi sitten lääkärinä Hangossa 1875–1876 ja Turussa vuodesta 1876, Turkin sodassa hän toimi kirurgina 1877–1878. Turun ensimmäinen kaupunginlääkäri Spoof oli 1892–1915. Hän oli kaupungissa myös kunnallinen ja seurakunnallinen luottamusmies ja Turun edustaja porvarissäädyssä valtiopäivillä 1904–1905. Spoof julkaisi väitöskirjansa ohella myös useita muita tutkimuksia.[1][3][4]

Lähteet

  1. ↑ a b c Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, V osa: Saari–Ö, s. 190. Porvoo: WSOY, 1934.
  2. ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 627. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  3. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8 p. 100
  4. ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 318–319. Helsinki: Otava, 1921.

Aiheesta muualla