Gustav Ernesaks

Nykymaailmassa Gustav Ernesaks:stä on tullut yhä enemmän kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten kiinnostava aihe. Gustav Ernesaks on kiinnittänyt tutkijoiden, aktivistien, poliitikkojen ja tavallisten kansalaisten huomion yhteiskunnallisista vaikutuksistaan ​​terveyteen ja ympäristöön. Kun jatkamme Gustav Ernesaks:n eri näkökohtien tutkimista, on erittäin tärkeää ymmärtää sen laajuus ja merkitys päivittäisessä elämässämme. Tässä artikkelissa tarkastelemme lähemmin Gustav Ernesaks:tä ja sen vaikutusta nykymaailmaamme tarjoamalla arvokasta tietoa ja keskeisiä näkökulmia tästä aiheesta.

Gustav Ernesaks (12. joulukuuta 1908 Harjumaa – 24. tammikuuta 1993) oli virolainen säveltäjä ja kuorojohtaja sekä Viron laulujuhlien organisoija.

Ernesaks opiskeli sävellystä Artur Kappin johdolla. Vuosina 1945–1972 hän toimi kuoronjohdon professorina Tallinnan konservatoriossa.[1]

Ernesaks perusti Eestin valtion akateemisen mieskuoron ja tuli tunnetuksi mieskuoronsa johtajana. Hän sävelsi muun muassa viisi oopperaa, elokuvamusiikkia ja kuorolauluja, joista tunnetuimpia on Lydia Koidulan isänmaallisen runoon sävelletty Mu isamaa on minu arm vuodelta 1944. Hän sävelsi myös Viron sosialistisen neuvostotasavallan hymnin.[2] Kersti Merilaas on tehnyt libreton kolmeen hänen oopperaansa. Ernesaksin oopperoista Tormide rand (Myrskyjen ranta) vuodelta 1949 esitettiin Suomen Kansallisoopperassa vuonna 1967.[3][1]

Gustav Ernesaksin hauta Tallinnan Metsäkalmiston hautausmaalla.

Lähteet

  1. ↑ a b Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 96. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.
  2. ↑ Estonia (1945-1990) National Anthems.info. Viitattu 5.4.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Eesti kirjanike leksikon, 2000 (Arkistoitu – Internet Archive) (viroksi)