Aarre Aaltonen

Nykyään Aarre Aaltonen on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassamme. Ilmestymisensä jälkeen se on synnyttänyt erilaisia ​​mielipiteitä ja keskusteluja eri aloilla. Aarre Aaltonen:n vaikutus ei rajoitu yhteen alueeseen, vaan se ulottuu useisiin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Siksi on erittäin tärkeää analysoida tämä kysymys perusteellisesti ja ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Aarre Aaltonen:n merkitystä ja sen vaikutusta eri yhteyksissä tavoitteenamme edistää laajaa ja kriittistä näkemystä tästä ilmiöstä.

Aarre Aaltonen
Aarre Aaltonen vuonna 1954.
Aarre Aaltonen vuonna 1954.
Henkilötiedot
Syntynyt8. joulukuuta 1889
Pöytyä
Kuollut28. syyskuuta 1980 (90 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Taiteilija
Ala kuvanveisto
Kuuluisimpia töitä Ilmatar ja sotka
Leevi Madetojan patsas

Aarre Alku Aatami Aaltonen (8. joulukuuta 1889 Pöytyä – 28. syyskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1] Hänen teokset edustivat koristeellista klassismia, johon varsinkin muotokuvissa liittyi pyrkimys realistiseen henkilökuvaukseen. Aarre Aaltonen on veistänyt useita sankarimuistomerkkejä. Hänen tunnetuin teoksensa on Helsingin Sibeliuksen puistossa sijaitseva Ilmatar ja sotka. Hän on veistänyt myös Oulussa sijaitsevan Leevi Madetojan patsaan (1960).

Aaltosen töiden kipsimalleja ynnä muuta on nähtävänä Pöytyän Kotiseutuyhdistyksen ylläpitämässä Museopappilassa.[2]

Elämänvaiheita

Aarre Aaltosen isä oli nahkurimestari Robert Aaltonen ja äiti Olga o.s. Nopola. Aarre oli esikoinen, sisarussarjaa oli yhteensä 14, joista kaksi isän aikaisemmasta avioliitosta. Hän pääsi 16-vuotiaana Turun Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja Victor Westerholmin oppilaaksi. Emil Wikström huomasi koulun näyttelystä pojan lahjakkuuden ja otti hänet oppipojakseen. Aaltonen sai olla kaksi vuotta Visavuoressa Wikströmin opissa.[3] Siellä hän tutustui muun muassa pronssivalutekniikkaan, jota tuohon aikaan vain harvat taiteilijat hallitsivat.[1] Aaltonen harjoitti jatko-opintoja Firenzessä vuosina 1912–1913 ja Accademia di belle arti di Firenzessä vuonna 1920.

Vuonna 1912 Aarre Aaltonen sai arvostetun Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinnon[4] ja hänet hyväksyttiin Suomen Kuvanveistäjäliiton jäseneksi. Vuonna 1917 hän oli perustamassa Taiteilijaliitto Auraa, johon kuului eturivin turkulaisia taiteilijoita, kuten Ilmari Kaijala, Edwin Lydén, Emil Rauhala, Jalmari Syvänne ja Wäinö Aaltonen.[1] Vuonna 1918 Aarre Aaltonen vuokrasi Helsingin Siltasaaresta taiteilija-ateljeen yhdessä kuvanveistäjä Joseph Alasen ja säveltäjä J. A. A. Pohjanmiehen kanssa.[5] Hän avioitui vuonna 1921 taidemaalari Margit Aarnion kanssa. Margit Aarnio-Aaltonen jatkoi avioiduttuaankin taidemaalarina. Vuonna 1922 heille syntynyt tytär Liina Kristiina Aaltonen opiskeli arkkitehdiksi.[1]

Aarre Aaltonen oli Lallukan taiteilijakodin ensimmäisiä asukkaita. Hän muutti perheineen taloon heti sen valmistuttua vuonna 1933. Hän asui Lallukassa elämänsä loppuun asti.[1]

Julkisia teoksia

Veistoksia

  • Pyhiinvaeltajat-reliefi, Piispantalon julkisivu, Tampere, 1938[6]
  • Ilmatar ja sotka, Sibeliuksen puisto, Helsinki, 1939
  • Sodassa 1918 teloitettujen muistomerkki, Helsinki, 1940-luku[7]
  • Iittalan junaturman uhrien muistomerkki, Helsinki, 1944[7]
  • Raivaajapatsas, Pöytyä, 1948
  • Leevi Madetojan patsas, pronssi, Oulu, 1960[8]
  • Väinö Kolkkalan muotokuva, Loimaan mlk (nyk. Loimaa), 1963[9]
  • Äitipatsas, pronssi, Jämsä, 1966[10]

Sankaripatsaita

  • Marttilan sankaripatsas, punainen graniitti, 1946
  • Pöytyän sankaripatsas, punainen graniitti, 1948
  • Mynämäen sankarihaudat, punainen graniitti, 1948
  • Sauvon sankaripatsas, pronssi, 1950[11]
  • Sankaripatsas Rukoileva sotilas, pronssi, 1946 ja Johannekselaisten sankarivainajien ja muiden sodan uhrien muistomerkki, musta graniitti, 1951, molemmat Paimion kirkon hautausmaalla[12]

Kuvia julkisista teoksista

  • Vapaussodan sankarihautojen muistomerkki, 1920, Mynämäki.
    Vapaussodan sankarihautojen muistomerkki, 1920, Mynämäki.
  • Ässärykmentin muistomerkki, 1940, Kallio, Helsinki.
    Ässärykmentin muistomerkki, 1940, Kallio, Helsinki.
  • Iittalan junaturman uhrien muistomerkki, 1944, Helsinki.
    Iittalan junaturman uhrien muistomerkki, 1944, Helsinki.
  • Iittalan junaturman uhrien muistomerkki, reliefi, 1944, Helsinki.
    Iittalan junaturman uhrien muistomerkki, reliefi, 1944, Helsinki.
  • Ilmatar ja sotka, 1946, Helsinki.
    Ilmatar ja sotka, 1946, Helsinki.
  • Marttilan sankaripatsas, 1946, Marttila.
    Marttilan sankaripatsas, 1946, Marttila.
  • Rukoileva sotilas, sankarimuistomerkki, 1946, Paimio.
    Rukoileva sotilas, sankarimuistomerkki, 1946, Paimio.
  • Sankarimuistomerkki, 1946, Sauvo.
    Sankarimuistomerkki, 1946, Sauvo.
  • Sankaripatsas, 1948, Pöytyä.
    Sankaripatsas, 1948, Pöytyä.
  • Sankarimuistomerkki, 1948, Mynämäki.
    Sankarimuistomerkki, 1948, Mynämäki.
  • Sodassa 1918 teloitettujen muistomerkki, 1940-luku, Malmi, Helsinki.
    Sodassa 1918 teloitettujen muistomerkki, 1940-luku, Malmi, Helsinki.
  • Johannekselaisten sankarivainajien ja muiden sodan uhrien muistomerkki, 1951, Paimio'
    Johannekselaisten sankarivainajien ja muiden sodan uhrien muistomerkki, 1951, Paimio'
  • Leevi Madetojan patsas, 1962, Oulu.
    Leevi Madetojan patsas, 1962, Oulu.
  • Väinö Kolkkalan muotokuva, 1963, Loimaa.
    Väinö Kolkkalan muotokuva, 1963, Loimaa.
  • Raivaaja, 1966, Pöytyä
    Raivaaja, 1966, Pöytyä
  • Wivi Lönnin muistolaatta, yhdessä Mauno Kiviojan ja Liina-Kristiina Aaltosen kanssa, 1986, Tampere.
    Wivi Lönnin muistolaatta, yhdessä Mauno Kiviojan ja Liina-Kristiina Aaltosen kanssa, 1986, Tampere.
  • Robert ja Olga Aaltosen hautamedaljonki, Pöytyä.
    Robert ja Olga Aaltosen hautamedaljonki, Pöytyä.[13]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Aarre Aaltonen Pöytyän kunnan sivuilla.
  2. ↑ Pöytyän nähtävyydet ja museot. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Aaltonen, Aarre hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  4. ↑ Suomen Taideyhdistyksen jakamat Dukaattipalkinnot 1858–2006. (Internet Archivessa, tallennettu 21.12.2014.) Suomen Taideyhdistys. Arkistoitu 21.12.2014. Viitattu 21.12.2014.
  5. ↑ Tampereen Suomalainen Klubi: Joseph Alanen – kalevalaisen kuvan tamperelainen taiteilija (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 4.1.2015.
  6. ↑ Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 113. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3
  7. ↑ a b Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla (PDF) Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 31.12.2017.
  8. ↑ Leevi Madetojan patsas, 1960 Oulun taidemuseo. Viitattu 2.4.2015.
  9. ↑ Julkisia veistoksia Loimaan taidemuseo. Arkistoitu 25.12.2022. Viitattu 31.7.2017.
  10. ↑ Olkkonen, Vuokko & Tapiainen, Tommi (toim.): Muut muistomerkit Jämsän kaupunki (ohjaus). Viitattu 2.4.2015.
  11. ↑ Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit. Sotilasperinteen seuran julkaisu, 1. Espoo: Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4
  12. ↑ Hautausmaiden historiaa: Sankarihaudat Paimion seurakunta. Arkistoitu 3.4.2015. Viitattu 2.4.2015.
  13. ↑ Heinonen, Marjaana: Luento 28.9.2009: Memento mori, memento vivere – Aarre Aaltonen (PDF) (sivu 7) Pöytyän kunta. Viitattu 31.1.2021.

Aiheesta muualla