Nahkuri

Tässä artikkelissa perehdymme Nahkuri:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutuksia eri alueilla. Nahkuri on ollut yhteiskunnassa ratkaisevassa roolissa syntymästään nykyiseen evoluutioonsa, mikä on herättänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden. Näillä linjoilla saamme selville, kuinka Nahkuri on vaikuttanut ja inspiroinut kokonaisia ​​sukupolvia, sekä sen merkityksen nykyisessä kontekstissa. Lyhyesti sanottuna uppoudumme jännittävälle matkalle Nahkuri:n läpi, selvitämme sen mysteerit ja paljastamme sen kiehtovimmat salaisuudet. Oletko valmis astumaan tähän jännittävään maailmaan?

Tämä artikkeli käsittelee ammattia. Nahkuri on myös kovakuoriaislaji.
Nahkuri (Hanns Richter 1609)

Nahkuri on nahankäsittelyn perinteinen käsityöammatti. Nahkurin työn eri vaiheiden kautta tulee nyljetystä raakanahasta nahas ja lopuksi eri tavoin viimeistelty nahka, jota käytetään esimerkiksi jalkineiden ja muiden nahkatuotteiden valmistukseen.

Ammattimainen nahkuri työskentelee nahkurinverstaassa, jossa on työkalujen ohella tarvittavia säilytystiloja ja rakennelmia, kuten liotusastioita ja nahkojen kuivaamiseen käytetyt nahkurin orret.[1] Nahkurintyö oli perinteinen ammattikunnassa tekijältä toiselle välittyvä ammatti. Kuitenkin 1900-luvun alkupuolelta on Suomesta olemassa myös nahkurin käsikirjoja, joita on nyttemmin käytetty nahkurin ammattityön tutkimuksessa.[1]

Teollisen mittakaavan tuotannon kehittyminen vähensi myös perinteisten nahkurinverstaiden määrää. Suomessa työskenteli 670 nahkuria vuonna 1923.[2] Suomen nahkurit järjestäytyivät noin 200:n yrityksen voimin Suomen nahkurien yhdistykseksi Hämeenlinnan Aulangolla 1940.[3]

Nahkurin työvälineitä ovat nahan lävistimet, naskali, kourutaltat, kaavin ja nahkahöylä. Nahan muotoilussa käytetään muotoilupuikkoja. Apuvälineinä nahkurit käyttävät reunaleikkureita ja reikäpihtejä. Viimeistelyyn käytetään vahaa sekä patinointiin tarvittavina aineina bitumia ja tärpättiä. Nahan värjäämiseen käytetään nahkamaaleja ja narvivärejä. Nahkureiden käyttämiä koneita ovat karvanpoistokone, ompelukone ja leikkuri.[4]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Portaan Nahkurinverstas: Nahanvalmistusprosessi Portaan verstaalla nahkurinverstas.fi. Espoo. Arkistoitu 12.1.2014. Viitattu 20.12.2011.
  2. ↑ Suomen historia 7: Kansankulttuurin murros, nuoren tasavallan taide ja tiede, tasavalta hakee suuntaa, Suomi toisessa maailmansodassa, s. 35. Weilin + Göös, 1987. ISBN 951-35-2496-5
  3. ↑ Suomen nahkurien yhdistys nahkurit.fi.
  4. ↑ Maria Teresa Lladó i Riba, Eva Pascual i Miró: Osaavat kädet, Nahkatyöt, s. 36-45. Perhemediat, 2008. ISBN 978-952-494-181-5

Aiheesta muualla