Aavikkohämähäkit

Nykymaailmassa Aavikkohämähäkit on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Aavikkohämähäkit:stä on tullut niin asiantuntijoiden kuin suuren yleisön huomion kohteena joko yhteiskuntavaikutuksensa, taloudellisen merkityksensä tai kulttuurivaikutuksensa vuoksi. Laajan vaikutuksensa ja kykynsä synnyttää keskustelua ja pohdintaa Aavikkohämähäkit on vakiinnuttanut asemansa keskeiseksi aiheeksi nykyisellä asialistalla. Tässä artikkelissa tutkimme Aavikkohämähäkit:n eri puolia analysoimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen mahdollista tulevaisuutta. Lisäksi tutkimme Aavikkohämähäkit:n roolia ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja sen merkitystä globaalissa kontekstissa.

Aavikkohämähäkit
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hämähäkkieläimet Arachnida
Lahko: Hämähäkit Araneae
Osalahko: Araneomorphae
Yläheimo: Sparassoidea
Heimo: Aavikkohämähäkit Sicariidae
Keyserling, 1880

Aavikkohämähäkit (Sicariidae) on pihtileukahämähäkkeihin kuuluva hämähäkkien heimo. Näillä ruskeilla hämähäkeillä on kuusi silmää kolmena parina. Niiden raajat ja vartalo ovat hyvin karvaiset. Aavikkohämähäkit ovat 0,6–1,8 cm:n pituisia. Useimmilla lajeilla on viulun muotoinen kuvio selässään.[1]

Aavikkohämähäkit rakentavat tasaisia ja tahmeita verkkoja, joita osa lajeista laajentaa kasvaessaan itse. Naaraat munivat koteloon 30–300 munaa ja säilyttävät koteloa verkon takana. Aavikkohämähäkkien purema voi olla hyvin vaarallinen ja aiheuttaa kuolion.

Suomessa on tavattu yksi aavikkohämähäkkeihin kuuluva laji, museoruskokki (Loxosceles laeta). Se on tullut maahan ihmisen mukana.[2]

Lähteet

  1. ↑ Greta Binford: Sicariidae Tree of Life. 2009. Viitattu 28.2.2016.
  2. ↑ Aavikkohämähäkit – Sicariidae laji.fi. Viitattu 4.4.2025.

Aiheesta muualla