Aavikkohaukka

Tässä artikkelissa tutkimme Aavikkohaukka-aihetta eri näkökulmista ja laajasti. Aavikkohaukka on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa, ja sen relevanssi ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka muodostavat Aavikkohaukka:n, analysoimalla niiden vaikutusta eri yhteyksissä ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan yleensä. Sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen, sen vaikutuksista henkilökohtaiseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen sfääriin, perehdymme Aavikkohaukka:n monimutkaisuuteen ja sen monimuotoisuuteen. Tämän analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja rikastuttavan vision, joka kutsuu pohtimaan ja keskustelemaan Aavikkohaukka:stä ja sen paikasta nykytodellisuudessamme.

Aavikkohaukka
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Jalohaukkalinnut Falconiformes
Heimo: Jalohaukat Falconidae
Suku: Jalohaukat Falco
Laji: cherrug
Kaksiosainen nimi

Falco cherrug
J.E.Gray, 1834

Alalajit
  • F. c. altaicus
  • F. c. cherrug
  • F. c. coatsi
  • F. c. hendersoni
  • F. c. milvipes
Katso myös

  Aavikkohaukka Wikispeciesissä
  Aavikkohaukka Commonsissa

Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.

Koko ja ulkonäkö

Aavikkohaukan lentosiluetti muistuttaa tunturihaukkaa, ja se on melkein yhtä isokin: Pituus 47–55 cm, siipien kärkiväli 130 cm, naaraan paino 850 grammaa, koiraan 1 100 grammaa. Päältä ruskea, alta vaalea. "Housut" tummat. Hyvin samannäköinen kuin keltapäähaukka. Lajista tunnetaan kaksi alalajia, läntinen F. c. cherrug ja itäinen F. c. milvipes.

Aavikkohaukka.
Aavikkohaukan muna.

Levinneisyys

Aavikkohaukka on muuttolintu. Se pesii Itä-Euroopasta Mantsuriaan ulottuvalla alueella ja talvehtii Etiopiassa, Arabian niemimaalla, Intiassa ja Länsi-Kiinassa. Kiinan kanta on romahtanut, ja koko Keski-Aasian kanta on vähentynyt. Vähenemisen pääsyynä on aikuisten haukkojen pyydystäminen sekä poikasten ja munien keräily Lähi-idän haukkametsästäjien eli falkonieerien tarpeisiin. Vähenemisen syyksi on esitetty myös ravintoeläimen siiselin väheneminen. Maailman populaation kooksi on arvioitu noin 37 000 paria. Euroopan pesimäkanta on 430–630 paria, eniten Ukrainassa (170–200) ja Unkarissa (140–180).[2] Suomessa laji on tavattu vain neljä kertaa, vuosina 1992, 2006, 2007 ja 2018. Lisäksi on useita havaintoja, jotka koskevat tarhakarkulaisia.[3]

Elinympäristö

Aavikkohaukka viihtyy avoimilla viljelysmailla, aroilla ja harvapuistoisilla alueilla.

Lisääntyminen

Aavikkohaukka tekee 3–5 munaa maakuoppaan tai toisen lajin hylkäämän puussa olevan pesän päälle kyhäämäänsä pesään. Haudonta kestää kuukauden, vain naaras hautoo ja koiras tuo sille ruokaa.

Ravinto

Aavikkohaukka syö pääasiallisesti siiseleitä, mutta se saalistaa myös muita pikkunisäkkäitä kuten hyppyrottia, aavikkorottia, myyriä, sopuleita, murmeleita ja hamstereita, sekä joskus siilejä, jäniksiä ja näätäeläimiä. Laji saalistaa myös lintuja, erityisesti kottaraisia, kiuruja ja kyyhkyjä, harvemmin haikaroita,trappeja ja sorsia. Hätäravintona aavikkohaukka syö liskoja, sammakoita ja hyönteisiä.

Lähteet

  • Génsböl, Benny & Koskimies, Pertti: Suomen ja Euroopan päiväpetolinnut. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20236-3

Viitteet

  1. ↑ BirdLife International: Falco cherrug IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Falco cherrug, Saker Falcon (pdf) European Red List of Birds. BirdLife International. Viitattu 29.3.2024. (englanniksi)
  3. ↑ RK:n hyväksymät havainnot vuoteen 2022 asti (pdf) BirdLife Suomi. Viitattu 3.4.2024.

Aiheesta muualla