Adelaïde Ehrnrooth

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Adelaïde Ehrnrooth:n kiehtovaan maailmaan. Puhummepa sitten _muuttujan 1 elämästä, _muuttujan 1 merkityksestä nyky-yhteiskunnassa tai _muuttujan 1:n historian keskeisistä hetkistä, tämä aihe kiinnostaa varmasti meitä. Tutkimme Adelaïde Ehrnrooth:n kaikkia puolia sen alkuperästä sen merkitykseen nykymaailmassa ja selvitämme, miten se on kehittynyt ajan myötä. Samoin analysoimme Adelaïde Ehrnrooth:n vaikutusta eri alueilla sekä sen vaikutusta populaarikulttuuriin. Valmistaudu syventymään aiheeseen, joka ei lakkaa yllättämästä meitä ja jota emme todellakaan voi sivuuttaa.

Adelaïde Ehrnrooth.

Lovisa Adelaïde Ehrnrooth (17. tammikuuta 1826 Nastola – 13. tammikuuta 1905 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija ja suomalaisen naisasialiikkeen johtohahmoja.[1]

Ehrnrooth oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka nostivat kysymyksen naisten äänioikeudesta esille. Hän esitteli vuonna 1869 brittiläisen filosofin John Stuart Millin tutkielmaa Naisen asema, joka käsitteli sukupuolten välistä tasa-arvoa, Helsingfors Dagblad -lehdessä.[2][3][4][5]

Ehrnrooth käsitteli myös romaaneissaan yhteiskunnallisia asioita. Teokset Bilder ur familjekretserna i Finland, Dagmar, Tiden går och vi med den ja Hvardagslifvets skuggor och dagrar käsittelivät kaikki vahvoja naisia, jotka eivät suostu naimisiin pelkästään ympäristön paineesta. Romaanissa Många döttrar Ehrnrooth ottaa esille myös naisen ammattiuran. Adelaïde Ehrnrooth oli perustamassa sekä Suomen Naisyhdistystä vuonna 1884 että Naisasialiitto Unionia vuonna 1892.

Adelaïde Ehrnroothin isä Gustaf Adolf ja veljet Gustaf Robert ja Johan Casimir olivat suomalaisia kenraaleita. Historioitsija Eeva Kotioja on osoittanut, että sukupiiri oli Ehrnroothille tärkeä emotionaalinen ja yhteiskunnallinen tuki. Ehrnroothin perhetausta antoi hänelle sosiaalista pääomaa ja uskottavuutta. Siten sukutausta auttoi häntä ohittamaan aikalaisten naiseuteen liittämät kielteiset käsitykset ja toimimaan yhteiskunnan uudistamisen puolesta.[6]

Teokset

  • Sagor och minnen. Helsingfors: Edlund, 1863.
  • Julklapp för barn: Berättelser och sagor. Helsingfors, 1865.
  • Bilder från familjekretsarne i Finland. Uppsala: Schultz, 1866.
  • Gråsparfven: nytt och gammalt på vers och prosa. Helsingfors, 1866.
  • Dagmar: En hvardagshistoria. Helsingfors: Edlund, 1868.
  • Tiden går och vi med den. Helsingfors: Edlund, 1878.
  • Hvardagslifvets skuggor och dragrar. Helsingfors: Holm, 1881.
  • I dagens intressanta samhällsfrågor: Röst från en icke röstberättigad. Helsingfors, 1882.
  • Två finskors lustvandringar 1: Europa och Afrika åren 1876–77 och 1884. Helsingfors: Edlund, 1886.
  • Bland fattiga och rika: Novelletter. Helsingfors: Edlund, 1887.
  • Två finskors lustvandringar 2: Resor i Orienten. Helsingfors: Edlund, 1890.
  • Höstskörd: Reseminnen och novelletter. Helsingfors, 1895.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Neiti Adelaide Ehnrooth, 70 wuotta. Päivälehti, 17.1.1896, nro 13, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.11.2015.
  2. ↑ En intressant samhällsfråga: Qvinnans underordnade ställning I. Helsingfors Dagblad, 18.10.1869, nro 241, s. 2–3. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.7.2015.
  3. ↑ En intressant samhällsfråga: Qvinnans underordnade ställning II. Helsingfors Dagblad, 19.10.1869, nro 242, s. 2–3. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.7.2015.
  4. ↑ En intressant samhällsfråga: Qvinnans underordnade ställning III. Helsingfors Dagblad, 20.10.1869, nro 243, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.7.2015.
  5. ↑ En intressant samhällsfråga: Qvinnans underordnade ställning IV. Helsingfors Dagblad, 25.10.1869, nro 247, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.7.2015.
  6. ↑ Kotioja, Eeva: Uskallus puhua. Sukupiiri ja sosiaalinen pääoma Adelaïde Ehrnroothin yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistajina. Helsingin yliopisto, 2018.

Kirjallisuutta

  • Kotioja, Eeva: Uskallus puhua: Sukupiiri ja sosiaalinen pääoma Adelaïde Ehrnroothin yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistajina. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2018. ISBN 978-951-51-4435-5 Teoksen verkkoversio.
  • Rosenlund, Teresa: Tre kvinnor, tre pennor: Studie av Fredrika Runebergs, Adelaïde Ehrnrooths och Annie Furuhjelms journalistiska insatser i den finlandssvenska dagspressen. (SSKH meddelanden, 52) Helsingfors: Svenska social- och kommunalhögskolan, 1998. ISSN 1235-3892 ISBN 951-45-8360-4
  • Sainio, Venla: ”Ehrnrooth, Adelaïde (1826–1905)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 478–479. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
  • Westermarck, Helena: Adelaïde Ehrnrooth: Kvinnospår i finländskt kulturliv. Helsingfors: Söderström, 1928.

Aiheesta muualla