Nykymaailmassa Gustaf Robert Ehrnrooth:stä on tullut toistuva kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Ilmestymisestään lähtien Gustaf Robert Ehrnrooth on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion, ja se on luonut monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Kautta historian Gustaf Robert Ehrnrooth:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli eri alueilla ja se on vaikuttanut sosiaalisiin, kulttuurisiin, poliittisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Gustaf Robert Ehrnrooth:n vaikutusta ja merkitystä, analysoimme sen eri puolia ja selvitämme sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassamme.
Gustaf Robert Ehrnrooth (31. tammikuuta 1821 Loviisa – 25. lokakuuta 1911 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti. [1]
Ehrnroothin isä oli Gustaf Adolf Ehrnrooth. Ehrnrooth suoritti ylioppilastutkinnon Helsingissä 21. kesäkuuta 1837.[1] Hänestä tuli Suomen kaartin päällikkö 1861 ja keisarin sivusta-adjutantti 1863. Venäjän tarkk'ampujapataljoonien päällikön apulainen hän oli vuosina 1866–1876. Hän sai kenraaliluutnantin arvon 1878.[2]
Ehrnrooth edusti aatelissäädyssä sukuaan kaikilla Suomen suuriruhtinaskunnan säätyvaltiopäivillä, 1863–1864, 1867, 1872, 1877–1878, 1882, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[3]
Ehrnroothin ja hänen puolisonsa kreivitär Wilhelmina Ottiliana Lovisa De Geer af Tervikin poika oli maanviljelysneuvos, valtiopäivämies Alexander Kasimir Ehrnrooth.[4]
Gustaf Robert Ehrnroothin hauta on Pernajan kirkkomaalla.