Adenosiinitrifosfataasi

Tässä artikkelissa tutkimme Adenosiinitrifosfataasi:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Adenosiinitrifosfataasi on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Kautta historian Adenosiinitrifosfataasi:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmisten suhteissa toisiinsa ja ympäröivään maailmaan. Tässä mielessä Adenosiinitrifosfataasi ei ole vain akateemisen kiinnostuksen aihe, vaan sillä on myös käytännön vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Adenosiinitrifosfataasi:n yksityiskohtaisen analyysin avulla pystymme ymmärtämään paremmin sen vaikutusta yhteiskuntaamme ja ihmiskunnan kehitykseen.

Malli lituruohon ATPaasista.

Adenosiinitrifosfataasi, lyhenne ATPaasi, on entsyymi, joka hydrolysoi adenosiinitrifosfaatin (ATP) adenosiinidifosfaatiksi (ADP) ja samalla vapautuu ortofosfaatti (Pi) ja energiaa. ATPaasit voidaan jakaa eri ryhmiin: P-tyypin ATPaasit, V-tyypin ATPaasit ja F-tyypin ATPaasit eli ATP-syntaasit. Entsyymiryhmän EC-numero on 3.6.1.[1]

Monet ATPaasit ovat solukalvoilla sijaitsevia kalvoproteiineja. Niiden tehtävänä usein joko tuottaa ATP-molekyyleistä energiaa, tai sitoa konsentraatiogradientin avulla energiaa ionien siirtyessä gradientin potentiaalienergian avulla ATPaasien läpi. Toisin sanoen ATPaasit joko tekevät mekaanista työtä tai sitovat liike-energiaa ATP-molekyyleihin.

Natrium-kaliumpumppu ja vetyionipumppu ovat P-tyypin adenosiinitrifosfataaseja. F-tyypin ATPaasit katalysoivat vastakkaista reaktiota ja muodostavat ATP:tä ADP:stä ja ortofosfaatista.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Tirri, R. ym.: Biologian sanakirja, s. 16. (Uudistetun laitoksen 3. painos) Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8

Aiheesta muualla