Nykymaailmassa Adolf Baumgarten on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Johtuipa sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin, sen merkitys tieteen alalla tai sen vaikutus historiaan, Adolf Baumgarten:stä on tullut kaikenikäisten ja -ammattilaisten ihmisten yleinen kiinnostava aihe. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Adolf Baumgarten:een, analysoimalla sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä ajan myötä. Adolf Baumgarten on ollut alkuperästään tämän päivän kehitykseen asti tutkimuksen ja keskustelun aiheena, ja se on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta niissä, jotka haluavat oppia siitä lisää.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Miesten amatöörinyrkkeily | |||
EM-kilpailut | |||
![]() |
Breslau 1942 | keskisarja |
Adolf "Adi" Baumgarten (3. toukokuuta 1915 Hampuri – 2. lokakuuta 1942 Nevel Neuvostoliitto) oli saksalainen nyrkkeilijä, joka otteli ennen toista maailmansotaa ja saavutti amatöörien Euroopan-mestaruuskisojen keskisarjan hopeaa.
Baumgarten nousi nopeasti 1930-luvun puolivälissä Saksan nyrkkeilyn huipulle. Hän voitti nyrkkeilyn keskisarjan Saksan mestaruuden vuonna 1936 ja valittiin olympiaedustajaksi. Berliinin vuoden 1936 kotiolympialaisissa Baumgarten voitti Sveitsin Alfred Fleuryn ja Italian Benito Tottin. Neljännesvälierässä hän kuitenkin joutui taipumaan Norjan Henry Tillerille. Seuraavana vuonna hän otti jälleen Saksan mestaruuden voitettuaan entisen olympiamitalistin Erich Campen. Näin hän edusti Saksaa toukokuussa 1937 EM-kisoissa Milanossa, jossa hän koki kuitenkin tappion Hollannin Gerhardus Dekkersille ja putosi jatkosta.[1] Vuoden 1938 merkittävin kansainvälinen tapahtuma oli Euroopan ja Yhdysvaltain välinen kohtaaminen. Sitä varten järjestettiin Euroopassa karsinnat, joissa Baumgarten lunasti voitollaan Italian Bruno Zorzonesta paikan keskisarjan Euroopan edustajaksi. USA-Eurooppa - oteluita oli kaksi, joista ensimmäisessä Chigacossa käydyssä Baumgarten koki tappion Booker Beckwithille, mutta toisessa Minneapolisissa käydyssä ottelussa otti tyrmäysvoiton Yhdysvaltain Petriestä.[2] Vuonna 1939 Baumgartenin ura koki takaiskuja. Heti tammikuussa käydyssä maaottelussa Suomea vastaan Baumgarten koki tappion Suomen Viljo Suhoselle.[3] Sitten tuli tappio Saksan mestaruuskisojen loppuottelussa Rudi Pepperille[4] ja EM-kisoissa Dublinissa tappio heti alkuotteluissa jälleen Suomen Viljo Suhoselle.[5]
Maailmansodan aikaan Baumgartenin nyrkkeili edelleen. Vuoden 1940 Saksan mestaruuskisoissa tuli jälleen tappio Pepperille[6], mutta seuraavana vuonna Baumgarten saavutti Saksan mestaruuden raskaassa keskisarjassa[7] Saksa otteli Suomea vastaan helmikuussa nyrkkeilymaaottelun, jossa Baugarten edusti Saksaa raskaassa keskisarjassa voittaen Suomen Oiva Purhon.[8]
Vuoden 1942 tammikuussa käytiin EM-kisat Saksan Breslaussa. Niihin eivät kaikki Euroopan maat voineet lähettää nyrkkeiljöitään. Baumgarten edusti Saksaa keskisarjassa. Hän voitti Italian Ferrucio Pellegrinin, Unkarin Rudolf Szalayn ja Ruotsin Allan Granellin edeten loppuotteluun, jossa Ruotsin Karl Gustaf Norén voitti hänet pistein.[9] Kisojen virallisuus kumottiin Toisen maailmansodan jälkeen.
Adi Baumgarten nyrkkeili vielä kesällä 1942 Roomassa. Pian sen jälkeen hänet kutsuttiin Wermachtiin, Saksan armeijaan, ja hän taisteli Itärintamalla, jossa hän kaatui 2. lokakuuta 1942 Nevelissä lähellä Venäjän ja Valko-Venäjän välistä raja-aluetta. Baugarten otteli urallaan 25 maaottelua, joissa hän saavutti 21 voittoa.