Aihe Afrodite Uranian temppeli on erittäin tärkeä nykyään, koska se vaikuttaa moniin jokapäiväiseen elämäämme. Tästä aiheesta on erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, mikä tekee aiheesta paljon keskustelua ja herättää suurta kiinnostusta. Kautta historian Afrodite Uranian temppeli on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, joissa on pyritty ymmärtämään sen vaikutusta yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Afrodite Uranian temppeli:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa. Afrodite Uranian temppeli on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme sen vaikutuksesta talouteen aina populaarikulttuuriin.
Afrodite Uranian temppeli | |
---|---|
Sijainti | Agora, Ateena, Attika, Kreikka |
Koordinaatit | ? |
Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
Valmistumisvuosi | n. 250 eaa. |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Afrodite Uranian temppeli (myös Afrodite Ouranian temppeli) oli antiikin aikainen kreikkalainen temppeli, joka sijaitsi Ateenan Agoralla. Se oli omistettu Afrodite Uranialle eli ”Taivaalliselle Afroditelle”. Temppeli rakennettiin hellenistisellä ajalla noin vuonna 250 eaa.[1]
Temppelin sijaintipaikaksi on ehdotettu Kolonos Agoraioksen kukkulan pohjoisrinnettä Hefaistoksen temppelin pohjoispuolella ja Kuninkaallisen stoan länsipuolella. Paikan identifiointi perustuu alueelta löydettyyn ulkoilmapyhäkköön, jossa on Afrodite Hegemonelle, Ateenan kansalle (demos) ja khariiteille omistettu alttari. Afroditen temppeliksi on oletettu sen eteläpuolella kukkulan rinteessä sijaitseva suorakulmainen rakennus. Se koostui pienestä cellasta, jonka edessä pohjoisen puolella oli pronaos ja kaksi pylvästä.[1]
Paikkaa ei kuitenkaan ole merkitty Afroditen temppeliksi kaikkiin Agoran alueen karttoihin. Joissakin kartoissa paikalle on merkitty ylos kukkulalle johtavat portaat ja sen viereen löydetty pyhäkkö nimellä Demoksen ja khariittien pyhäkkö. Eräät tutkijat ovat tulkinneet Stoa poikilen länsipuolella sijaitsevan alttarin Afroditen alttariksi. Tällöin Afroditen temppeli olisikin sijainnut mahdollisesti siitä länteen.[1]