Agathe

Nykymaailmassa Agathe:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Agathe:n vaikutus on kiistaton ja sen vaikutus tuntuu monilla jokapäiväisen elämämme osa-alueilla. Alkuperäistään tuleviin vaikutuksiinsa Agathe on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa perehdymme Agathe:n kiehtovaan universumiin ja tutkimme sen historiaa, sen nykyistä merkitystä ja sen mahdollista kehitystä lähitulevaisuudessa.

Agathe
Ἀγάθη
Sijainti

Agathe
Koordinaatit 43°18′50″N, 3°28′13″E
Valtio Ranska
Paikkakunta Agde, Hérault, Oksitania
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Gallia

Agathe (m.kreik. Ἀγάθη, Agathē, lat. Agatha, Agatha Tyche) oli antiikin aikainen kaupunki Galliassa nykyisen Ranskan alueella.[1][2] Se on kehittynyt nykyiseksi Agden kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.[3][4][5][6]

Agathe oli alun perin kreikkalainen siirtokunta ja kauppa-asema. Myöhemmin se kehittyi tavalliseksi roomalaiseksi kaupungiksi.

Maantiede

Agathe sijaitsi nykyisin nimellä Hérault tunnetun joen suistossa. Joen suussa sijaitsevana paikka sopi hyvin kaupankäyntiin Gallian sisäosiin päin. Kaupunki oli rakennettu kukkulalle, joka on myöhemmän keskiaikaisen ja nykyisen kaupungin korkein kohta.[2]

Agathe oli lähistönsä ainoa kreikkalaiskaupunki. Kauempana siitä itään sijaitsi Massalia ja etelään Iberian puolella Rhode ja Emporion. Roomalaisella kaudella Agathesta länteen sijaitsivat Baeterrae ja Narbo.[5] Muutamia kilometriä Agathesta sisämaahan sijaitsi paikkallisen heimon oppidum nimeltä Bessan.[2]

Historia

Agathe oli Massalian perustama kauppa-asema, joka perustettiin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. jo pian sen jälkeen, kun fokaialaiset olivat perustaneet Massalia itsensä. Kaupankäynnin lisäksi sen tehtäviin kuului rannikon suojaaminen paikallisia barbaariheimoja vastaan.[2]

Myöhäisantiikin aikana 400-luvulla jaa. Agathesta tui piispanistuin. Kaupungissa järjestettiin kirkolliskokous vuonna 506.[2]

Rakennukset ja löydökset

Agathen kaupunki on ollut linnoitettu, ja sen muurien ympäröimän alueen koko on ollut kreikkalaisella ajalla noin 200 × 200 metriä. Roomalaisaikainen kaupunki ei vaikuta olleen tätä suurempi.[2]

Suurin osa kaupunkiin liittyvistä arkeologisista löydöistä on tehty varsinaisen kaupungin ulkopuolelta joen rannalta ja merestä. Niihin lukeutuu muun muassa kaupankäynnistä todistavia amforoita ja muuta keramiikkaa. Varhaiselta kristilliseltä kaudelta on löydetty kahden muurien ulkopuolelle rakennetun basilikakirkon rauniot.[2]

Lähteet

  1. ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 159. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”AGATHA (Agde) Hérault, France”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Agatha Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  4. ↑ Agathe (Gallia) 9 Agde - Αγάθα ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  5. ↑ a b ”15 A3 Agatha”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  6. ↑ Pseudo-Skymnos: Periodos 196; Strabon: Geografika 4.1.5–6; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.33; Pompononius Mela: De situ orbis 2.5; Klaudios Ptolemaios: Geografia 2.10.2; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἀγάθη.