Gallia

Gallia:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Olipa kyseessä julkisuuden henkilö, keskustelunaihe tai merkittävä päivämäärä, Gallia on tärkeä paikka päivittäisessä keskustelussa. Sen vaikutus ulottuu kaikille elämän osa-alueille, politiikasta viihteeseen, ja se vaikuttaa mielipiteisiin, päätöksiin ja toimintaan. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Gallia on muokannut yhteiskuntaamme ja kuinka sillä on edelleen keskeinen rooli elämässämme.

Tämä artikkeli käsittelee aluetta. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Gallia noin vuonna 58 eaa.
Ranskan historia
Esihistoria
Antiikki
Kreikkalaiset yhteiskunnat  
Gallia   ennen 50 eaa.
Rooman Gallia 50 eaa. – 486 jaa.
Varhaiskeskiaika
Frankit  
Merovingit 481–751
Karolingit 751–987
Keskiaika
Suorat kapetingit 987–1328
Valois 1328–1498
Varhaismoderni
Valois-Orléans 1498–1515
Valois-Angoulême 1515–1589
Bourbon 1589–1792
Pitkä 1800-luku
Ranskan suuri vallankumous 1789–1799
Ranskan kuningaskunta 1791–1792
Ensimmäinen tasavalta 1792–1804
Ensimmäinen keisarikunta 1804–1814
Restauraatio 1814–1830
Heinäkuun monarkia 1830–1848
Toinen tasavalta 1848–1852
Toinen keisarikunta 1852–1870
Kolmas tasavalta 1870–1940
1900-luku
Kolmas tasavalta 1870–1940
 1940–1944
Väliaikainen hallinto 1944–1946
Neljäs tasavalta 1946–1958
Viides tasavalta 1958–

Gallia oli gallialaisten, kelttien muinaisen pääheimon, kotimaa. Gallia vastasi nykyistä Ranskaa, Belgiaa, Luxemburgia, osia Alankomaista ja Reinin länsipuolista Saksaa, suurta osaa Sveitsiä ja Pohjois-Italiaa Adigeen asti.

Historia

Roomalaiset jakoivat Gallian kahteen osaan, jotka olivat Gallia cisalpina (Alppien tämänpuoleinen Gallia) ja Gallia transalpina (Alppien tuonpuoleinen Gallia). Roomalaiset valloittivat Gallia cisalpinan noin vuonna 222 eaa. ja Gallia transalpinan lopullisesti Julius Caesarin johdolla 50-luvulla eaa.[1]

Keisari Augustus huomasi, että näin monista kansoista koostuvan alueen hallinto oli hankala. Hän erotti siitä vuonna 22 eaa. Gallia Narbonensiksen provinssin senaatin haltuun, ja jakoi loput kolmeen osaan, jotka olivat Gallia Aquitania etelässä, Gallia Belgica pohjoisessa ja Gallia Lugdunensis niiden välissä.[2] Myöhäisroomalaisella kaudella alue jaettiin useaan provinssiin, jotka kuuluivat Gallian diokeesiin ja Gallian prefektuuriin.[3][4]

300- ja 400-luvuilla useat germaaniset kansat tunkeutuivat Galliaan, joka sittemmin kokonaisuudessaan tuli kuulumaan frankkien valtakuntaan.

Provinssijako

Gallian provinsseissa tapahtui ajan kuluessa seuraavat muutokset:[3][4]

Gallia transalpina

Rooman valtakunta Länsi-Rooma Nykyinen
alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit
n. vuoteen 293 saakka 		Myöhäisroomalaiset provinssit
n. vuosina 293–395[sel 1] n. vuodesta 395[sel 2]
Gallia comata
(Tres Galliae)
50–16 eaa.
 		Gallia Belgica
16 eaa.– 		Germania superior
n. 83– 		Germania prima Germania prima (Alsace ja Rheinland-Pfalz)
Sequania Maxima Sequanorum (Sveitsi läntinen ja keskinen)
Germania inferior
n. 83– 		Germania secunda Germania secunda (Maas-joen alue)
Gallia Belgica Belgica prima Belgica prima (Mosel-joen alue)
Belgica secunda Belgica secunda (Belgia ja Pohjois-Ranska)
Gallia Lugdunensis
16 eaa.– 		Lugdunensis prima Lugdunensis prima (Burgundi)
Lugdunensis secunda Lugdunensis secunda (Normandia)
Lugdunensis tertia (Bretagne)
Senonia (Lugdunensis quarta) (Pariisi ja Orléans)
Gallia Aquitania
16 eaa.– 		Aquitania prima Aquitanica prima (Auvergne)
Aquitania secunda Aquitanica secunda (Poitou-Charentes)
Novempopulana Novempopulana (Gascogne)
Gallia transalpina
121–22 eaa. 		Gallia Narbonensis
22 eaa.– 		Narbonensis prima Narbonensis prima (Languedoc)
Narbonensis secunda Narbonensis secunda (Var, Vaucluse ja Drôme)
Viennensis Viennensis (Rhône-joen alue)
Selitykset:
  1. ↑ Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.
  2. ↑ Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.

Gallia cisalpina

Rooman valtakunta Länsi-Rooma Nykyinen
alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit ja Italian alueet
n. vuoteen 293 saakka 		Myöhäisroomalaiset provinssit
n. vuosina 293–395[sel 1] n. vuodesta 395[sel 2]
Alpes Cottiae
64/65–
(vallattu 15 eaa.) 		Alpes Cottiae Alpes Cottiae (Alpi Cozie)
Gallia cisalpina
82–42 eaa.
(vallattu eri vaiheissa 177 eaa. alkaen) 		Liguria (Regio IX)[sel 3] (Liguria)
Venetia et Histria (Regio X)[sel 3] Venetia et Histria Venetia et Histria (Veneto, Friuli ja Istria)
Aemilia (Regio VIII)[sel 3] Aemilia et Liguria Aemilia (Lombardia ja Emilia läntinen)
Transpadana (Regio XI)[sel 3] Liguria (Piemonte ja Lombardia)
Selitykset:
  1. ↑ Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.
  2. ↑ Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.
  3. ↑ a b c d Yksi Augustuksen aikana noin vuonna 7 eaa. perustetuista yhdestätoista Italian alueesta (regio). Alueet eivät olleet provinsseja eivätkä kuuluneet mihinkään provinssiin.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Liberati, Anna Maria & Bourbon, Fabio: ”Valtakunnan kulmakivet Gallia ja Germania”, Historialliset kulttuurit, s. 213. Suomentanut Tuija Vertainen. Weilin+Göös, 2004. ISBN 978-951-0-32991-7
  2. ↑ Bunson, Matthew: Encyclopedia of the Roman Empire, s. 228. Infobase Publishing, 2014. ISBN 9781438110271 Teoksen verkkoversio Viitattu 26.7.2018.
  3. ↑ a b Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 113–117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
  4. ↑ a b Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)

Aiheesta muualla