Nykymaailmassa Ranskan neljäs tasavalta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikentyyppisille ihmisille. Ranskan neljäs tasavalta:llä on näkyvä asema maailmanlaajuisessa keskustelussa, olipa se sitten yhteiskuntaan, kulttuuriin, politiikkaan tai talouteen kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Kautta historian Ranskan neljäs tasavalta on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on johtanut monenlaisten mielipiteiden ja näkökulmien syntymiseen aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Ranskan neljäs tasavalta:n vaikutusta ja merkitystä eri alueilla sekä eri tapoja, joilla se on muokannut elämäämme ja ympäröivää maailmaa.
Ranskan tasavalta République française |
|||
---|---|---|---|
1946–1958 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | tasavalta | ||
Presidentti |
Vincent Auriol (1947–1954) René Coty (1954–1959) |
||
Pääministeri |
Paul Ramadier (1947) Charles de Gaulle (1958–1959) |
||
Pääkaupunki | Pariisi | ||
Pinta-ala | |||
– yhteensä | 889 898 km² | ||
Viralliset kielet | ranska | ||
Valuutta | Ranskan frangi | ||
Lyhenne | FR | ||
Tunnuslause | Liberté, égalité, fraternité | ||
Kansallislaulu | ”Marseljeesi” | ||
Edeltäjä |
![]() |
||
Seuraajat |
![]() ![]() |
Ranskan historia |
---|
Neljäs tasavalta (ransk. La Quatrième République) oli ajanjakso Ranskan historiassa vuosina 1946–1958. Tuona aikana Ranskassa oli voimassa vuonna 1946 säädetty tasavaltalainen perustuslaki. Perustuslaki oli monin paikoin yhteneväinen kolmannen tasavallan perustuslain kanssa ja se johti samoihin ongelmiin kuin kolmannen tasavallan aikana, kuten lyhytikäisiin hallituksiin, jotka johtivat politiikan epävakaisuuteen.
Jotkut yrittivät aikaansaada vahvaa hallitusta ennen sotaa vallinneen politiikan epävakaisuuden vähentämiseksi, mutta neljäs tasavalta muistetaan kuitenkin epävakaisuudestaan ja monista vallanvaihdoksistaan huolimatta taloudellisesta kasvusta ja teollistumisesta.
Neljännen tasavallan perustuslain mukaan Ranska ja sen silloiset siirtomaat yhdistettiin Ranskan unioniksi, johon varsinaisen Ranskan lisäksi kuului merentakaisia departementteja ja territorioita. Muutamat näistä kuitenkin itsenäistyivät jo neljännen tasavallan aikana, ja Ranskan Algeriassa käytiin vuodesta 1954 lähtien itsenäisyyssotaa.
Vuonna 1958 säädettiin uusi perustuslaki ja perustettiin viides tasavalta. Samalla Ranskan unioni muutettiin Ranskan yhteisöksi, jonka useimmat jäsenmaat itsenäistyivät muutaman seuraavan vuoden kuluessa.