Aksel Emil Brander

Nykymaailmassa Aksel Emil Brander on aihe, joka on saanut suurta merkitystä useilla alueilla. Sekä henkilökohtaisessa että työelämässä Aksel Emil Brander on herättänyt kasvavaa kiinnostusta yhteiskunnallisen vaikutuksensa vuoksi. Olipa kyseessä paikallisesti tai globaalisti, Aksel Emil Brander on vaikuttanut merkittävästi tapaamme kohdata erilaisia ​​haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Aksel Emil Brander:tä ja sen nykyistä roolia, analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja ehdotamme mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja sen tehokkaaseen ratkaisemiseen.

Aksel Emil Brander (7. maaliskuuta 1839 Turku – 11. tammikuuta 1924 Kitee)[1] oli suomalainen filosofian maisteri ja talonpoikaissäädyn valtiopäivämies säätyvaltiopäivillä 1885.[2]

Branderin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Gustaf Adolf Brander ja Wilhelmina Ottiliana Palander. Brander valmistui ylioppilaaksi Åbo gymnasiumista vuonna 1856, fyysis-matemaattisten tieteiden kandidaatiksi 1863 ja suoritti jatko-opintoja Zürichin polyteknillisessä yliopistossa 1863–1865. Hän toimi Kuopion lukion luonnontieteiden vt. lehtorina 1867. Maanviljelijänä hän toimi Kiteellä 1871–1909. Brander perusti Kiteen Koivikon meijerikoulun ja toimi sen johtajana. Hän sai maanviljelysneuvoksen arvonimen 1889.[1][3]

Branderin puoliso oli vuodesta 1866 Anna Amalia Telén.[1] Kansanedustajat Augusta Laine, Uuno Brander, Helena Brander ja Akseli Brander olivat heidän lapsiaan.

Lähteet

  1. ↑ a b c Henkilötiedot: Brander Axel Emil Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopisto. Viitattu 5.4.2014.
  2. ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 26–27. Helsinki: Otava, 1926.
  3. ↑ Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 88. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.