ETH Zürich
Nykyään ETH Zürich:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe eri alueilla. Sen vaikutus ei rajoitu yhdelle alalle, vaan se kattaa monenlaisia aloja teknologiasta terveyteen, kulttuuriin ja politiikkaan. ETH Zürich-ilmiö on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskusteluja, pohdintoja ja toimia sen merkityksestä, seurauksista ja mahdollisista seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ETH Zürich:een ja analysoimme sen kehitystä, sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja sen mahdollista vaikutusta tulevaisuudessa.
| Eidgenössische Technische Hochschule Zürich | |
|---|---|
| Eidgenössisches Polytechnikum | |
 |
|
|
engl. Swiss Federal Institute of Technology
|
|
| Perustettu | 1855 |
| Tyyppi | julkinen |
| Rahoitus | liittovaltio 89 % |
| Budjetti | 1,7 mrd. Sfr. |
| Henkilökunta | 8 800 (v. 2019) |
| Opiskelijoita | 22 200 (v. 2019) |
| Jatko-opiskelijoita | 4 800 (v. 2019) |
| Sijainti |
Zürich, Zürichin kantoni Sveitsi |
| Osoite | Rämistrasse 101, 8092 Zürich |
| Kampus | Zentrum ja Hönggerberg |
| Sivusto | https://www.ethz.ch/ |
Eidgenössische Technische Hochschule Zürich (engl. Swiss Federal Institute of Technology Zurich) on Sveitsin liittovaltion teknillinen korkeakoulu Zürichissä. Korkeakoulu on perustettu vuonna 1855. Korkeakoulun opetus tapahtuu 16 osastolla, ja siellä on 25 200 opiskelijaa (v. 2023). ETH Zürich toimii kahdella kampuksella, keskustassa (Zentrum) ja Hönggin kaupunginosassa (Hönggerberg).
Osastot
ETH Zürichin opinto-osastot on ryhmitelty viiteen osa-alueeseen:[1]
- arkkitehtuuri ja rakentaminen (Architektur und Bauwissenschaften)
- insinööritieteet (Ingenieurwissenschaften)
- luonnontieteet ja matematiikka (Naturwissenschaften und Mathematik)
- luonnontieteiden systematiikka (Systemorientierte Naturwissenschaften)
- johtamis- ja yhteiskuntatieteet (Management- und Sozialwissenschaften).
Opiskelijoille on tarjolla yhteensä 24 kandidaattiohjelmaa[2] ja 27 maisteriohjelmaa[3] teknisten tieteiden ja luonnontieteiden alueilla.
Opiskelijat ja henkilökunta
Vuonna 2023 korkeakoulussa oli 25 200 opiskelijaa. Suurin osa opiskeli perustutkintoja, joko kandidaatin (Bachlor) tutkintoa (11 000) tai maisterin tutkintoa (9 000). Tohtori- ja muita jatko-opiskelijoita oli yhteensä 5 100.[4]
Henkilökuntaa ETH Zürichissä oli vuonna 2023 yhteensä täysaikaisiksi muutettuna 10 700 henkilötyövuotta. Professoreita oli kaikkiaan 560.[4]
Taloustietoja
Vuonna 2023 korkeakoulun kulut olivat 1 992 milj. Sfr. Päärahoittaja oli Sveitsin liittovaltio (1 365 milj. Sfr eli 68 %). 31 % tuloista (626 milj. Sfr) tuli muualta, esimerkiksi ulkopuolisena tutkimusrahoituksena, tilaustöistä ja palvelumyynnistä.[5]
Historiaa
Korkeakoulu perustettiin vuonna 1855 nimellä "Eidgenössisches Polytechnikum", ja alkuperäinen nimi elää yhä monissa yhteyksissä: Ylioppilaskunnan lehti on nimeltään Polykum ja vuosittaiset tanssiaiset Polyball. Keskustasta kampuskukkulalle kulkee funikulaari Polybahn. Paikalliset puhuvat usein vain Polysta ETH Zürichiä tarkoittaessaan.
Vertailua
ETHZ on maailmanlaajuisissa vertailuissa 2010-luvulla luokiteltu useimmiten sijoille 10–20.[6]
ETH:laisia henkilöitä
Yliopistossa opiskelleita henkilöitä ja professoreita, jotka ovat saaneet Nobelin palkinnon:
- 1901 Wilhelm Conrad Röntgen (fysiikka) – opiskellut
- 1913 Alfred Werner (kemia) – professori
- 1915 Richard Martin Willstätter (kemia) – professori
- 1918 Fritz Haber (kemia) – opiskellut
- 1920 Charles-Edouard Guillaume (fysiikka) – opiskellut
- 1921 Albert Einstein (fysiikka) – Matematiikan opiskelija vuodesta 1896 vuoteen 1900 ja professori vuodesta 1912 vuoteen 1916
- 1936 Peter Debye (kemia) – professori
- 1938 Richard Kuhn (kemia) – professori
- 1939 Leopold Ruzicka (kemia) – professori
- 1943 Otto Stern (fysiikka) – Luennoitsija (1914)
- 1945 Wolfgang Pauli (fysiikka) – professori
- 1950 Tadeus Reichstein (lääketiede) – opiskellut
- 1952 Felix Bloch (fysiikka) – opiskellut
- 1953 Hermann Staudinger (kemia) – professori ja luennoitsija
- 1975 Vladimir Prelog (kemia) – professori
- 1978 Werner Arber (lääketiede) – opiskellut
- 1986 Heinrich Rohrer (fysiikka) – opiskellut
- 1987 Georg Bednorz ja Karl Alexander Müller (fysiikka) – opiskelleet
- 1991 Richard Ernst (kemia) – professori
- 2002 Kurt Wüthrich (kemia) – professori.
ETH:lla toimineita suomalaisia:
- Rolf Nevanlinna luennoi vuosina 1928–1929.
- Lars Ahlfors hoiti professuuria kahteen otteeseen 1920- ja 1940-luvuilla.
- Matti Leisola toimi tutkimusryhmän johtajana vuosina 1981–1988.
Lähteet
- ↑ Die ETH Zürich, Departemente (Korkeakoulun opintosuunnat) ethz.ch. Viitattu 16.6.2020. (saksaksi), (englanniksi)
- ↑ Bachelor-Studienangebot (Kandidaattiopintojen vaihtoehdot) ethz.ch. Viitattu 16.6.2020. (saksaksi), (englanniksi)
- ↑ Master-Studiengänge (Maisteriopintojen vaihtoehdot) ethz.ch. Viitattu 16.6.2020. (saksaksi), (englanniksi)
- ↑ a b ETH Zurich Annual Report 2023 (Numerotietoja opiskelijoista ja henkilökunnasta) ethz.ch. Viitattu 14.8.2024. (englanniksi), (saksaksi)
- ↑ ETH Zurich Annual Report 2023 – Finance (Korkeakoulun vuosikertomuksen yhteenveto taloudesta vuonna 2023 = Excel) ethz.ch. 31.12.2023. Viitattu 13.8.2040. (englanniksi)
- ↑ Overview of Swiss Universities (Sveitsin yliopistojen sijoitus eri vertailuissa) universityrankings.ch. kesäkuu 2020. Viitattu 18.6.2020. (englanniksi), (ranskaksi), (saksaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta ETH Zürich Wikimedia Commonsissa
- Peter Fleer ja Hans Werner Tobler: Eidgenössische Technische Hochschulen (ETH) (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan artikkeli Sveitsin teknillisistä korkeakouluista) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 27.11.2012. Bern: Stiftung HLS. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
