Nykyään Karl Alexander Müller on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Ajan myötä Karl Alexander Müller:n merkitys on kasvanut arkielämän eri osa-alueilla, ja siitä on tullut pohdinnan ja keskustelun paikka monille. Karl Alexander Müller on onnistunut vangitsemaan monien ihmisten huomion ja herättämään kiinnostuksen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan sen vaikutuksiin henkilökohtaisella tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Karl Alexander Müller:een, tarjotaksemme laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on epäilemättä merkityksellinen myös tulevaisuudessa.
Karl Alexander Müller | |
---|---|
![]() Karl Alexander Müller vuonna 2001. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. huhtikuuta 1927 Basel, Sveitsi |
Kuollut | 9. tammikuuta 2023 (95 vuotta) Zürich, Sveitsi |
Kansalaisuus |
![]() |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | ETH Zürich |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Tunnetut työt | suprajohtavuus keraamisissa aineissa |
Palkinnot |
![]() |
|
Karl Alexander Müller (20. huhtikuuta 1927 Basel – 9. tammikuuta 2023 Zürich)[1] oli sveitsiläinen fyysikko. Hän ja Johannes Bednorz saivat vuonna 1987 Nobelin fysiikanpalkinnon suprajohtavuuteen liittyvästä työstään.[2]
Müller syntyi Baselissa Sveitsissä vuonna 1927. Perhe muutti Itävaltaan pian hänen syntymänsä jälkeen isän musiikinopintojen vuoksi. Müllerin äiti kuoli vuonna 1938 hänen ollessaan 11-vuotias. Müller meni naimisiin Ingeborg Marie Louise Winklerin kanssa vuonna 1956. Heille syntyi yksi poika ja yksi tytär. Müller opiskeli ETH Zürich -yliopistossa opettajanaan Wolfgang Pauli. Tuolloin hän kiinnostui sähkötekniikasta. Valmistuttuaan hän työskenteli vuoden ja palasi takaisin opiskelemaan.
Müller työskenteli professorina Zürichin yliopistossa.[3]