Tässä artikkelissa keskitymme Dennis Gabor:een, aiheeseen, josta on tullut yhä tärkeämpi viime vuosina. Dennis Gabor on perustavanlaatuinen näkökohta, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin henkilökohtaisesta terveydestä ja hyvinvoinnista talouteen ja koko yhteiskuntaan. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme yksityiskohtaisesti Dennis Gabor:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutuksia, laajuutta ja mahdollisia ratkaisuja. Poikkitieteellisellä lähestymistavalla lähestymme Dennis Gabor:tä useista näkökulmista ja tarjoamme lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Dénes Gábor | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. kesäkuuta 1900 Budapest, Itävalta-Unkari[1] |
Kuollut | 8. helmikuuta 1979 (78 vuotta) Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta[1] |
Kansalaisuus |
![]() |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Berliinin teknillinen yliopisto |
Instituutti | Imperial College London |
Oppilaat | Eric Ash |
Tutkimusalue | fysiikka |
Tunnetut työt | hologrammit |
Palkinnot |
![]() |
|
Dennis Gabor (unk. Gábor Dénes; 5. kesäkuuta 1900 Budapest, Itävalta-Unkari – 8. helmikuuta 1979 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli unkarilainen fyysikko, joka keksi hologrammit.
Gabor syntyi juutalaistaustaisille vanhemmille.[2] Hän opiskeli insinööritieteitä Budapestissä ja Berliinissä saaden tekniikan tohtorin arvon 1927, jonka jälkeen hän alkoi työskennellä Siemens & Halske -yhtiöllä.[3] Hän pakeni natseja 1933 Englantiin ja työskenteli Thomson-Houston -yhtiölle Warwickshiressä. Vuonna 1949 hän siirtyi Imperial College Londonin yliopistoon, jossa hän astui soveltavan elektronifysiikan virkaan.[3]
Vuosien 1947-1948 aikana Gabor keksi hologrammit työnsä ohessa ja sai siitä Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 1971.[3] Hologrammeista ei tullut kaupallisesti käyttökelpoisia ennen laserin keksimistä 1960.