Nykymaailmassa John Cockcroft:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. John Cockcroft edustaa käännekohtaa tavassamme ymmärtää maailmaa sen vaikutuksesta talouteen sen merkitykseen teknologiassa ja kulttuurissa. Sen merkitys on ylittänyt maantieteelliset esteet ja synnyttänyt maailmanlaajuista keskustelua sen merkityksestä ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme John Cockcroft:n monia puolia ja sen roolia tämän päivän yhteiskunnassa analysoimalla sen vaikutuksia ja tulevaisuutta muuttuvassa ja dynaamisessa kontekstissa.
John Douglas Cockcroft | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. toukokuuta 1897 Todmorden, Yhdistynyt kuningaskunta |
Kuollut | 18. syyskuuta 1967 (70 vuotta) Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta |
Kansalaisuus |
![]() |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | St John's College (Cambridge) |
Väitöstyön ohjaaja | Ernest Rutherford |
Instituutti | Harwellin ydintutkimuskeskus |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Palkinnot |
![]() |
|
John Douglas Cockcroft (27. toukokuuta 1897 – 18. syyskuuta 1967) oli brittiläinen fyysikko.
Hän toimi Cambridgessä vuosina 1928–1946 professorina ja vuodesta 1946 Harwellin ydintutkimuskeskuksen johtajana.
Cockcroft onnistui yhdessä Ernest Thomas Sinton Waltonin kanssa vuonna 1932 ensimmäisenä maailmassa halkaisemaan atomin pommittamalla litiumytimiä 150 000 voltin jännitteellä kiihdytetyillä protoneilla. Hän saikin vuonna 1951 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Waltonin kanssa ensimmäisen hiukkaskiihdyttimen rakentamisesta.[1]