Georges Charpak-maailmassa on loputtomasti kiehtovia ja merkityksellisiä näkökohtia, jotka ansaitsevat tutkimisen ja ymmärtämisen. Georges Charpak on herättänyt lukemattomien ihmisten mielenkiinnon ja uteliaisuuden eri puolilla maailmaa sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen ajan kehitykseen. Rikas ja monipuolinen historia Georges Charpak on edelleen keskustelun ja keskustelun aihe useilla aloilla tieteestä ja teknologiasta populaarikulttuuriin ja taiteeseen. Tässä artikkelissa perehdymme Georges Charpak:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, vaikutusta ja merkitystä nykyään.
Georges Charpak | |
---|---|
Georges Charpak vuonna 2005 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1. elokuuta 1924 Dąbrowica[1], Puola (nyk. Dubrovytsia, Ukraina) |
Kuollut | 29. syyskuuta 2010 (86 vuotta) Pariisi, Ranska |
Kansalaisuus |
![]() ![]() |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Collège de France |
Instituutti |
CNRS CERN |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Palkinnot |
![]() |
|
Georges Charpak (1. elokuuta 1924 – 29. syyskuuta 2010) oli puolalais-ranskalainen fyysikko. Hänelle myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinto vuonna 1992 työstään hiukkaskiihdyttimissä käytetyissä ilmaisinlaitteiden parissa.[2]
Charpak syntyi Puolassa juutalaiseen perheeseen. Perhe muutti Pariisiin Charpakin ollessa seitsenvuotias. Charpak palveli Vapaa Ranska -vastarintaliikkeessä ja Vichyn Ranska vangitsi hänet; hänet vietiin Dachaun keskitysleirille vuonna 1944. Charpak vapautettiin vuotta myöhemmin.
Kaivostekniikan kandidaatiksi Charpak valmistui vuonna 1948 ja hän pääsi heti töihin CNRS:ään. Tohtorin arvon Charpak sai vuonna 1954 ydinfysiikasta.