Akseli Rauanheimo

Nykyisessä kontekstissa Akseli Rauanheimo on aihe, joka on kiinnittänyt useiden ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen merkitystä on lisännyt tapahtumasarja, joka on herättänyt yleistä kiinnostusta ja synnyttänyt kaikenlaista keskustelua ja pohdintaa. Tämän artikkelin tarkoituksena on perehtyä Akseli Rauanheimo:een eri näkökulmista, analysoida sen vaikutuksia eri alueilla ja tutkia sen pitkän aikavälin vaikutuksia. Akseli Rauanheimo on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee käsitellä yksityiskohtaisesti ja tarkasti ymmärtääkseen sen laajuuden ja merkityksen nykyään.

Akseli Rauanheimo 1910-luvulla.

Akseli Kustaa Rauanheimo (vuoteen 1906 Axel Gustaf Leonard Järnefelt; 27. maaliskuuta 1871 Nurmes – 19. toukokuuta 1932 Montreal, Kanada) oli suomalainen sanomalehtimies, konsuli, kansanedustaja ja kirjailija. Rauanheimo asui Yhdysvalloissa 1893–1898, 1918–1920 ja Kanadassa 1920–1932.

Henkilöhistoria

Rauanheimon vanhemmat olivat nimismies Otto Adolf Järnefelt ja Ada Adolfiina Pfaler. Hän pääsi ylioppilaaksi 1890 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1893 ja maisteriksi 1894. Rauanheimo oli New Yorkissa New Yorkin Lehden toimittajana 1893–1894 ja Siirtolainen-lehden päätoimittajana 1894–1898. Suomeen palattuaan hän oli päätoimittajana Uusimaa-lehdessä 1900–1901, Viipuri-lehdessä 1902–1904, Suomen Virallisessa Lehdessä 1905 ja Lahti-lehdessä 1906–1907. Uudessa Suomettaressa Rauanheimo oli päätoimittajan apulaisena 1908–1913 ja päätoimittajana 1913–1915. Rauanheimo oli elintarvikeministeriön osastonjohtajana 1918 ja Suomen hallituksen tiedonantotoimiston (Suomi-Bureaun) johtajana New Yorkissa 1920. Hän oli Suomen ensimmäinen konsuli Montrealissa 1923–1925, toimien pääkonsulina 1925–1932 ja Viron konsulina Kanadassa 1927–1932. Rauanheimo oli myös Amerikansuomalaisten keskusliiton puheenjohtaja.

Rauanheimo oli aatelissäädyssä edustaja säätyvaltiopäivillä 1904–1905 ja toimi suomalaisen puolueen kansanedustajana 1914–1917, edustaen Viipurin läänin läntistä vaalipiiriä.

Rauanheimo oli naimisissa 1895–1918 Johanna Maria (Hanna) Nylundin (1872–1918) kanssa. Leskeksi jäätyään hän meni 1920 uusiin naimisiin filosofian maisteri Elisabet Josefina Nyleniuksen (1879–1939) kanssa. Akseli Rauanheimon poikia 1. avioliitosta olivat eversti Uljas Rauanheimo, konsuli Mauri Rauanheimo ja sanomalehtimies ja kirjailija Yrjö Rauanheimo.[1]

Teoksia

Nimellä Akseli Järnefelt:

  • Suomalaiset Amerikassa. Otava, Helsinki 1898-1899 (Kirjan digit. versio Internet Archivessa).
  • Amerikkaan. Otavan kansankirjasia n:o 7. Otava, Kuopio 1899.
  • Kohtaloonsa kompastunut. Otava, Kuopio 1899.
  • Cubalaiset ja heidän vapaustaistelunsa: Kolme luentoa, sisältää: 1. Cuba ja sen kansa, 2. Cubalaiset kapinassa, 3. Yhdysvallat auttavat. Kansanvalistus-seuran taikalyhtykirjoja 9. OWB, Kuopio 1900.

Nimellä Akseli Järnefelt-Rauanheimo:

  • Meikäläisiä merten takana: Kuvauksia Amerikan suomalaisista 1. WSOY 1921.
  • Uuteen maailmaan: Romaani Pennsylvanian ensimmäisistä uutisasukkaista. WSOY 1921.
  • Suomi ja Amerikka: Muutamia kosketuskohtia. WSOY 1922.
  • Before William Penn: The story of the first settlers in Pennsylvania. Dorrance & Company, Philadelphia 1929.

Nimellä Akseli Rauanheimo:

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Porvarillisen Työn Arkisto : Rauanheimo, Akseli Kustaa

Aiheesta muualla

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Akseli Rauanheimo