Artturi H. Virkkunen

Tässä artikkelissa yritämme käsitellä Artturi H. Virkkunen:n aihetta laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta, tavoitteena tarjota lukijalle kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Tutustumme sen eri puoliin tutkimalla sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Artturi H. Virkkunen on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe nykyään, joten sen ymmärryksen syventäminen on tärkeää, jotta sen vaikutusta eri osa-alueisiin voidaan ymmärtää. Näillä linjoilla pyrimme löytämään olennaisia ​​elementtejä, joiden avulla voimme luoda täydellisen ja rikastuttavan analyysin Artturi H. Virkkunen:stä, jotta voimme rikastaa tietoa ja pohdintaa tästä aiheesta.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Artturi H. Virkkunen

Artturi Heikki (A. H.) Virkkunen (vuoteen 1906 Snellman) (19. tammikuuta 1864 Karunki – 17. marraskuuta 1924 Espoo) oli suomalainen historiantutkija. Hän toimi vuodesta 1922 vuoteen 1924 Turun yliopiston professorina ja ensimmäisenä rehtorina.

Virkkusen vanhemmat olivat kirkkoherra Gustaf Adolf Snellman ja Hilma Aurora Forsman. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta yksityislyseosta 1883 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1888 ja lisensiaatiksi 1894.

Virkkunen toimi Suomalaisen normaalilyseon historian kollegana 1891–1899, Helsingin yliopiston Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian dosenttina 1895–1902, Suomalaisen reaalilyseon lehtorina 1899–1902, Suomalaisen normaalilyseon historian yliopettajana 1902–1907 sekä kouluhallituksessa historiallisten aineiden ylitarkastajana 1903–1921 ja kouluneuvoksena 1918–1921. Hän oli myös Uuden Suomettaren päätoimittajana 1917–1918, Uuden Suomen päätoimittajana 1919 sekä Turun yliopiston historian professorina ja rehtorina 1921–1924.

Virkkunen oli suomalaisen puolueen kansanedustajana 1907–1909 (Kuopion läänin läntinen vaalipiiri), 1910–1911 (Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri), 1914–1917 (Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri) sekä 1917–1922 (Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri). Virkkunen liittyi joulukuussa 1918 kokoomuksen eduskuntaryhmään. Hän sai vapautuksen edustajantoimesta helmikuussa 1922 sairauden takia. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli kokoomuksen Alex Alfthan. Virkkunen toimi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana 1910.

Virkkunen toimi Suomen historiallisen seuran esimiehenä ja sihteerinä.

Virkkunen oli naimisissa vuodesta 1898 Helmi Elisabeth Meurmanin kanssa. Hänen veljensä oli pappi, koulumies ja poliitikko Paavo Virkkunen.[1]

Teoksia

  • Kekrijuhla ennen ja nyt ; H. A. Reinholm-vainajan kirjaanpanojen ja painettujen lähteiden mukaan kert. A. H. S. Helsinki 1887
  • Oulun kaupungin historia I, Kaupungin alkuajoilta Isonvihan loppuun. Oulun kaupunki, Oulu 1905, 1907, 1913, 1919, 2. painos 1953
  • Itämeren suomalaiset Saksalaisen valloituksen aikana 1159-1220 : historiallinen tutkimus. Suomen muinaismuisto-yhdistys, Helsinki 1907
  • Venäjän historian oppikirja ; kirj. Artturi Heikki Virkkunen ja Pekka Toikka. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1912, 2. painos 1913, 3. painos 1915
  • Vanhan ajan historia : alkeisoppilaitoksia, tyttökouluja ja seminaareja varten ; kirj. Jaakko Forsman, H. F. Soveri, Artturi H. Virkkunen. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1915, 2. painos 1923, 3. painos 1927, 4. painos WSOY 1938
  • Keskiajan historia : alkeisoppilaitoksia, tyttökouluja ja seminaareja varten ; kirj. Jaakko Forsman, K. O. G. Hannikainen ja Artturi H. Virkkunen. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1916, 2. painos 1919, 3. painos 1921, 4. painos 1924, 5. painos 1929
  • Uuden ajan historia : alkeisoppilaitoksia, tyttökouluja ja seminaareja varten 1-2 ; kirj. Jaakko Forsman ja A. H. Virkkunen. Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1917, 2. painos 1920, 4. painos 1930
  • Emil Hård ja muistelmia konventin alkuvuosilta : Kaiku-meteli syksyllä 1881. Walter J. Snellman, Oulu 1924
  • Matti Pohto : vanhojen suomalaisten kirjain pelastaja. Otava 1924
  • Isänmaallisia puheita. Otava 1925

Nimimerkillä Suomenmielinen:

  • Suomalainen puolue ja waltiopäiwät. Helsinki 1905
  • Yksi- vaiko kaksikamarinen eduskunta? : 1905. N. Öhrnberg'in välitysliike, Helsinki 1905
  • Laillisiin oloihin! : muistoja kuluneilta routavuosilta. Suomalaisen puolueen kanslia, Helsinki 1906
  • Tekla Hultin ja ”Suomettarelainen” hallitus routavuosina. Suomalaisen puolueen kanslia, Helsinki 1906
  • ”Perustuslailliset” vallassa : kuvauksia ”laillisten olojen” ajalta. Suomalaisen puolueen kanslia, Helsinki 1907

Lähteet

  1. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 9, palsta 1616. Helsinki: Otava, 1965.

Aiheesta muualla

Turun yliopiston avajaiset vuonna 1922. Kulkueen kärjessä yliopiston ensimmäinen rehtori Artturi H. Virkkunen
Turun yliopiston rehtori
1922–1924 		Seuraaja:
V. A. Koskenniemi
Suomalaisen puolueen kansanedustajat
Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat
Vaasan läänin eteläisen vaalipiirin kansanedustajat