Turun yliopiston humanistinen tiedekunta
Nykyään Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla ja herättäen monien ihmisten kiinnostuksen ja huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on synnyttänyt loputtomasti keskustelua, tutkimusta ja analyyseja sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi Turun yliopiston humanistinen tiedekunta:stä on tehty lukuisia tutkimuksia, joissa on pyritty ymmärtämään sen todellinen laajuus ja mahdolliset pitkän aikavälin vaikutukset. Tässä artikkelissa tutkimme Turun yliopiston humanistinen tiedekunta-ilmiötä perusteellisesti, analysoimme sen tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Humanistinen tiedekunta on yksi Turun yliopiston tiedekunnista. Se on perustettu vuonna 1920 ja on siten yhdessä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ohella yliopiston vanhin tiedekunta. Viidellä tuhannella opiskelijallaan humanistinen tiedekunta on Turun yliopiston suurin tiedekunta. Vakinaista henkilökuntaa tiedekunnan palveluksessa työskentelee noin 200 henkilöä, minkä lisäksi muuta henkilöstöä on yli sata henkeä. Tiedekunnassa on yli kolmekymmentä oppiainetta, joita opetetaan kahdella laitoksella.
Tiedekunnan dekaanina toimii digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen.
Laitokset
Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa toimivat seuraavat laitokset (vuodesta 2010 lähtien):
- Historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen laitos
- Kieli- ja käännöstieteiden laitos
Sekä taiteiden tutkimuksen laitos että historia-aineiden opetus on nimetty valtakunnallisiksi opetuksen laatuyksiköiksi.
Vanhat laitokset
Ennen uutta laitosrakennetta tiedekuntaan kuuluivat seuraavat laitokset:
- englannin kielen laitos
- historian laitos
- klassisten ja romaanisten kielten laitos
- kulttuurien tutkimuksen laitos
- kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos (Pori)
- ruotsin, saksan ja venäjän kielen laitos
- suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos
- taiteiden tutkimuksen laitos
Ennen vuonna 1974 tapahtunutta yliopiston valtiollistamista humanistisessa tiedekunnassa oli käytännössä perinteinen ainelaitosjärjestelmä eli lähes jokaisella oppiaineella oli oma laitoksensa. Valtiollistamisen jälkeen laitosten määrää vähennettiin ja perustettiin edellä mainitut laitokset lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia:
- kielitieteet muodostivat vuoteen 1993 saakka yhtenäisen filologian laitoksen
- taiteiden tutkimuksen laitos oli nimeltään kirjallisuuden ja musiikkitieteen laitos vuoteen 1987 saakka
Turun kieli-instituutti
Vuosina 1966–1981 toimi Turussa itsenäinen Turun kieli-instituutti, joka koulutti diplomikielenkääntäjiä (DKK). Vuonna 1981 kieli-instituutti liitettiin yliopiston humanistiseen tiedekuntaan kääntäjänkoulutuslaitoksena, kunnes ne vuonna 1995 liitettiin vastaavien filologia-aineiden yhteyteen. Kääntämisen ja tulkkauksen "yhtenäisyyttä" vaalii nykyisin Kääntämisen ja tulkkauksen keskus.[1] Nykyisin kääntämisen oppiaineet ovat yhdistyneet filologia-aineiden kanssa kääntämisen ja tulkkauksen linjaksi (esimerkiksi englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus ja englantilainen filologia yhdistyivät englannin kielen oppiaineeksi, jossa on entisiä oppiaineita vastaavat linjat).
Lähteet
- ↑ http://www.hum.utu.fi/laitokset/centra/historia.html (Arkistoitu – Internet Archive) Kääntämisen ja tulkkauksen keskus
Aiheesta muualla
- Tiedekunnan kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)