Nykymaailmassa Jussi Puumala on kasvava kiinnostuksen aihe ja kiistaton merkitys. Tekniikan ja globalisaation myötä Jussi Puumala:stä on tullut keskustelun keskipiste eri aloilla politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Jopa henkilökohtaisella tasolla Jussi Puumala on herättänyt kasvavaa kiinnostusta, joko sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään tai sen vaikutuksesta siihen, miten näemme ympäröivän maailman. Tässä yhteydessä on olennaista tutkia täysin Jussi Puumala:n merkitystä ja vaikutuksia sekä tutkia sen eri puolia ja ulottuvuuksia. Tässä artikkelissa perehdymme Jussi Puumala:n kiehtovaan maailmaan ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykyään.
Jussi Heikki Puumala (20. joulukuuta 1878 Noormarkku – 1. lokakuuta 1953 Noormarkku) oli suomalainen poliitikko, agronomi ja maanviljelijä. Puumala toimi Kansanpuolueen kansanedustajana vuosina 1917–1919 edustaen Turun läänin pohjoista vaalipiiriä. Puumala toimi myös kunnanvaltuutettuna Noormarkussa ja kaupunginvaltuutettuna Porissa.[1]
Siviiliammatiltaan Puumala oli maanviljelijä ja hän toimi viljelijänä Noormarkussa 1904–1953. Puumala toimi työurallaan myös Satakunnan maanviljelysseuran sihteerinä ja maatalouskonsulenttina 1906–1914, Satakunnan maanviljelysseuran rahastonhoitajana 1906–1911, Satakunta-lehden vakinaisena avustajana 1911–1914, Porin suomalaisen säästöpankin kamreerina 1919–1927, Porin suomalaisen lyseon ja kauppakoulun opettajana 1924–1925, Porin kauppa- ja kauppa-apulaiskoulun vt. johtajana 1925–1929, Porin kauppa- ja kauppa-apulaiskoulun johtajana 1929–1943 ja Porin kauppa- ja kauppa-apulaiskoulun opettajana 1925–1943.[1]
Puumala kirjoitti ylioppilaaksi 1899, valmistui agronomiksi 1902 ja filosofian kandidaatiksi 1908. Puumalan vanhemmat olivat talollinen Henrik Puumala ja Amalia Wähä-Savo. Puumalan puoliso vuodesta 1902 oli Suoma Helena Palin.[1] Kansanpuolue päätettiin 8. joulukuuta 1918 sulauttaa Kansalliseen Edistyspuolueeseen ja monarkiaa kannattava Puumala liittyi Kokoomukseen.