Tässä artikkelissa tutkimme Aleksandr Kokko:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen historian aikana. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiin Aleksandr Kokko on ollut keskustelun, pohdinnan ja tutkimuksen kohteena niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Yksityiskohtaisen analyysin ja perusteellisen tarkastelun avulla uppoudumme Aleksandr Kokko:een liittyviin olennaisimpiin ja merkittävimpiin näkökohtiin ja tarjoamme laajan ja rikastuttavan näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykypäivän yhteiskunnassa.
![]() | |||
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Syntymäaika | 4. kesäkuuta 1987 | ||
Syntymäpaikka | Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto | ||
Pelipaikka | hyökkääjä | ||
Pituus | 189 cm | ||
Lempinimi | Boris | ||
Junioriseurat | |||
1998–2004 | Jazz | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
2004 | Jazz | 1 | (0) |
2005 | PoPa | 13 | (5) |
2006 | FC Hämeenlinna | 15 | (2) |
2007–2010 | Honka | 59 | (17) |
2009 | → Pallohonka | 1 | (1) |
2010 | → PoPa (laina) | 7 | (5) |
2011 | VPS | 18 | (3) |
2012–2016 | RoPS | 104 | (56) |
2016–2017 | Newcastle Jets | 13 | (1) |
2017–2018 | Eastern SC | 6 | (3) |
2018–2020 | RoPS | 26 | (3) |
Yhteensä | 262 | (96) | |
Maajoukkue | |||
2008–2009 | Suomi U21 | 5 | (0) |
2016 | Suomi | 1 | (0) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 16. elokuuta 2023.[1] |
Aleksandr Viktorovitš Kokko (ven. Александр Викторович Кокко, s. 4. kesäkuuta 1987 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto)[2] on suomalainen jalkapalloilija, joka toimii tällä hetkellä valmentajana kasvattajaseurassaan FC Jazzissa.[3] Hänellä on myös Venäjän kansalaisuus.
Kokko on pelannut urallaan Veikkausliigaa FC Jazzin, FC Hongan, VPS:n ja RoPS:n riveissä 13 kautta ja 186 ottelua. Niissä hän on tehnyt 64 maalia ja antanut kolme maaliin johtanutta syöttöä.[4] Hän on tehnyt liigassa neljä kertaa hattutempun eli kolme maalia yhdessä ottelussa.[5]
Leningradissa syntynyt inkeriläiset juuret omaava Kokko muutti kymmenen vuoden ikäisenä Poriin, jossa aloitti uransa FC Jazzin riveissä.[6] Veikkausliigadebyytin ja samalla ainoan pelinsä Jazzin paidassa Kokko pelasi 2. lokakuuta 2004, kun hän tuli vaihdosta kentälle ja pelasi ottelussa kaikkiaan 16. minuuttia. [7][8]
Kaudeksi 2005 Kokko siirtyi Kakkosessa pelanneeseen PoPaan, joka sijoittui Kakkosen länsilohkon toiseksi.[9] Kokko teki kaudella 2005 13 ottelussa viisi maalia.[10]
Kaudeksi 2006 Kokko siirtyi sarjaporrasta ylemmäs Ykkösessä pelanneeseen FC Hämeenlinnaan. Hämeenlinnassa Kokko pelasi 15 ottelua tehden kaksi maalia.[11]
Kokko siirtyi kaudeksi 2007 Veikkausliigaan ja espoolaiseen Honkaan. Kokko pelasi Hongassa neljän kauden aikana 59 peliä, joissa teki 17 maalia.[8] Maalikuninkuuden hän voitti kaudella 2008, kun hän jakoi maalipörssin voiton yhdessä Tampere Unitedin Henri Myntin kanssa 13 maalillaan.[12] Kokko valittiin kaudella 2008 Veikkausliigan vuoden hyökkääjäksi ja vuoden tulokkaaksi.[13]
Kokko käväisi kaudella 2009 lainalla Kakkosessa pelanneessa Pallohongassa sekä kaudella 2010 Ykkösessä pelanneessa PoPa:ssa.[14]
Kaudeksi 2011 Kokko siirtyi Vaasan Palloseuraan.[15] Kokko pelasi Vaasassa 18 ottelua, joissa syntyi kolme maalia.[8]
Kaudella 2012 Kokko teki sopimuksen Ykkösessä pelanneen Rovaniemen Palloseuran kanssa.[16] Kokko teki kaudella 2012 Ykkösessä 22 ottelussa 15 maalia.[17] RoPS nousi kauden päätteeksi Veikkausliigaan.[18] Kaudella 2013 Kokko pelasi RoPS:ssa 18 ottelua, joissa syntyi kuusi maalia. Kaudella 2014 otteluita kertyi 19 ja maaleja yhdeksän.[8]
Kaudella 2015 RoPS pelasi häikäisevän kauden voittaen liigassa hopeaa.[19] Kokko itse voitti maalikuninkuuden 17 osumallaan. Hän teki viimeisellä kierroksella Lahtea vastaan hattutempun, jonka turvin hän nousi maalipörssin voittoon ohi Juho Mäkelän.[20] Kokko valittiin kaudella 2015 Veikkausliigan vuoden hyökkääjäksi ja vuoden pelaajaksi.[13] Seuraavalla kaudella Kokko teki vielä yhdeksän maalia 15 ottelussa, kunnes siirtyi australialaiseen Newcastle Jetsiin.[21]
Kaudeksi 2018 Kokko palasi Veikkausliigaan ja RoPS:n riveihin.[22] Kokko pelasi kolme Veikkausliigakautta sen jälkeen RoPS:ssa, mutta ura oli tällöin loukkaantumisten leimaama. Hän pystyi pelaamaan kaudella 2018 kahdeksan, kaudella 2019 11 ja kaudella 2020 seitsemän ottelua. Kullakin kaudella hän teki yhden maalin.[1]
Australian aika oli Kokolle vaikea, sillä hän kärsi usein loukkaantumisista.[23] Kahden kauden aikana Newcastlessa Kokko pelasi kaikkiaan 13 ottelua, joissa syntyi yksi maali.
Kaudeksi 2017–2018 Kokko siirtyi hongkongilaiseen Eastern SC:iin.[24][25] Easternissa Kokko pelasi kaikkiaan kuusi ottelua, joissa hän teki kolme maalia. Eastern ja Kokko purkivat sopimuksensa tammikuussa 2018.[26]
Kokko on pelannut Suomen nuorisomaajoukkueissa. Hän kuului alle 21-vuotiaiden maajoukkueeseen vuoden 2009 EM-kilpailuissa.[27]
Hän teki debyyttinsä Suomen maajoukkueessa 10. tammikuuta 2016 Ruotsia vastaan.[28]
Honka
RoPS
Kokko on sukutaustaltaan Inkerin suomalainen.[29]
1 Kompalla | 2 Majander | 3 Kemppainen | 5 Katz | 6 Sihvonen | 7 Rahimi | 8 Malolo | 9 Gyasi | 11 Kokko | 12 Rantala | 14 Muinonen | 15 Niska | 17 Ala | 18 Pyyny | 19 Kaukua | 20 Hyvärinen | 21 Tamminen | 22 Degerman | 23 Banza | 24 Jäntti | 25 Carr | 26 Kantola | 27 Olabisi | 28 Luiro | 32 Niemelä | 77 Tsiskaridze | Valmentaja Tauriainen
1990: Tarkkio & Czakon • 1991: Tarkkio • 1992: Luiz Antônio & Lius • 1993: Sumiala • 1994: Dionísio • 1995: Popovitš • 1996: Luiz Antônio • 1997: Rafael • 1998: Hiukka • 1999: Popovitš • 2000: Kuqi • 2001: Roiha • 2002: Kottila • 2003: Puhakainen • 2004: Pohja • 2005: Mäkelä • 2006: Vuorinen • 2007: Rafael • 2008: Kokko & Myntti • 2009: Vuorinen • 2010: Mäkelä • 2011: Furuholm • 2012: Sirbiladze • 2013: Väyrynen • 2014: Emet & Solignac • 2015: Kokko • 2016: Riski • 2017: Kangaskolkka • 2018: Klauss • 2019: Valenčič • 2020: Riski • 2021: Källman & Tuco • 2022: Erwin • 2023: Radulović
1 Jaakkola | 2 Jalasto | 3 Raitala | 4 Portin | 5 Turunen | 6 Sparv | 7 Hämäläinen | 8 M. Hetemaj | 9 Sadik | 10 Otaru | 11 Parikka | 12 Masalin | 13 Kärkkäinen | 14 Aho | 15 Äijälä | 16 P. Hetemaj | 17 Hakola | 18 Vasara | 19 Kokko | 20 Pukki | 21 Viljanen | 22 Toivio | 23 Lehtovaara | Valmentaja: Kanerva