Nykyään Alfred Edgar Wasastjerna on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe nyky-yhteiskunnassa. Monista näkökulmistaan tämä aihe on herättänyt keskustelua ja kiinnittänyt asiantuntijoiden ja ihmisten huomion, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään sen seurauksia. Kautta historian Alfred Edgar Wasastjerna on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja sillä on ollut keskeinen rooli päätöksenteossa henkilökohtaisella, ammatillisella ja sosiaalisella tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Alfred Edgar Wasastjerna:een, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja päivitetty näkemys sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyisessä panoraamassa.
Alfred Edgar Wasastjerna (5. kesäkuuta 1821 Maalahti – 23. huhtikuuta 1906 Espoo) oli suomalainen insinööri ja valtiopäivämies.[1]
Wasastjernan vanhemmat olivat konttorikirjuri Johan Jakob Falander, vuodesta 1808 Wasastjerna, ja Katarina Kristina Bange ja puoliso vuodesta 1857 Maria Adelaide Boij (k. 1908). Maanviljelysneuvos Karl Alfred Wasastjerna, kansanedustaja Osvald Wasastjerna, juristi Uno Alfons Wasastjerna ja arkkitehti Knut Wasastjerna olivat heidän poikiaan.[1][2] Alfred Edgar Wasastjerna tuli ylioppilaaksi Helsingissä 1837 ja Uppsalassa 1840. Hän oli vuorikoulun oppilas Falunissa 1843–1844. Wasastjerna toimi vaaitsijana Saimaan kanavan työmaalla 1845, vt. työnjohtaja 1846 ja vakinaisena 1847. Hän oli samalla tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikunnan 4. luokan insinööri (luutnantti) 1848, 3. luokan insinööri (alikapteeni) 1857, 2. luokan insinööri (kapteeni) 1858 ja 1. luokan insinööri (everstiluutnantti) 1862. Piiri-insinööriksi Tampereen piirissä hän tuli 1867. Hän sai siirron siviilivirkakuntaan 1. luokan insinöörinä 1870, jolloin hänestä tuli tie- ja vesikulkulaitosten ylihallituksen yli-insinööri. Tästä toimesta hän erosi 1881.[1][3]
Wasastjerna oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1877–1878 ja 1885.[4][5]