Nykymaailmassa Alfred Rikard Wellroos:stä on tullut yhä enemmän kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Puhummepa sitten mielenterveyden tärkeydestä, teknologisesta vallankumouksesta, naisten voimaannuttamisesta tai mistä tahansa muusta aiheesta, Alfred Rikard Wellroos on peruselementti, joka on saanut merkitystä kaikilla elämänaloilla. Alfred Rikard Wellroos on näkökohta, jota emme voi sivuuttaa sen vaikutuksesta politiikkaan ja talouteen, aina populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Alfred Rikard Wellroos on muuttanut tapaamme ajatella ja toimia, ja kuinka sen läsnäolo edelleen muokkaa maailmaamme tavoilla, joita aiemmin ei voinut kuvitella.
Alfred Rik(h)ard Wellroos (5. maaliskuuta 1875 Messukylä – 10. maaliskuuta 1933 Tampere) oli suomalainen pappi, lähetyssaarnaaja ja suomentaja.[1][2][3]
Wellroosin vanhemmat olivat työnjohtaja Johan Richard Wellroos ja Wilhelmina Lindfors. Hän pääsi ylioppilaaksi 1894 Turun lyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa teologisen erotutkinnon 1899. Wellroos vihittiin papiksi 1899.[1][2]
Wellroos oli Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetyssaarnaajana Japanissa 1900–1902. Suomeen palattuaan hän oli apulaispappina Kokemäellä, Tenholassa ja Helsingissä. Vuonna 1908 Wellroos tuli Tampereelle esikaupunkipapiksi. Hän toimi 10 vuoden ajan ensimmäisenä esikaupunkipappina Pispalassa ja hoiti samalla myös väliaikaisesti Ylöjärven ja Messukylän kirkkoherranvirkoja ja kappalaisenvirkaa Tampereella. Vuonna 1919 Wellroos valittiin Tampereen seurakunnan ensimmäiseksi kappalaiseksi. Hän johti myös ns. Armonkallion seurakuntapiiriä.[2] Vuosina 1908–1909 hän toimitti Tampereella ilmestynyttä Köyhäin evankeliumi -nimistä aikakauslehteä.[4]
Wellroos harrasti musiikkia ja kehitti viritysmenetelmiä ja teki tutkimuksia tällä alalla.[2] Wellroos kirjoitti vuonna 1900 sanat evankelisen herätysliikkeen Siionin kannel -laulukokoelman virteen 400 "Uskaltain lähden vain". [5]
Wellroos oli naimisissa vuodesta 1895 Emilia Augusta Stenbergin kanssa.[1] Wellroos kuoli 58-vuotiaana sydänkohtaukseen pappilansa portailla ollessaan palaamassa rippikoulutunnilta kotiinsa. Hänet on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle.[2][6]