Alutiiq
Tässä artikkelissa keskitymme aiheeseen Alutiiq, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri piireissä ja aloilla. Vuosikymmenten ajan Alutiiq on ollut tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena, ja sen merkitys kasvaa edelleen. Ajan mittaan Alutiiq on vaikuttanut ihmisiin, yhteiskuntiin ja yhteisöihin eri tavoin ja synnyttänyt loputtomasti mielipiteitä, kantoja ja lähestymistapoja. Tällä kertaa perehdymme Alutiiq:n oleellisiin, kiistanalaisimpiin ja merkittävimpiin puoliin, jotta voimme syventää sen merkitystä ja ymmärtää sen vaikutusta eri yhteyksissä.
| alutiiq | |
|---|---|
| Oma nimi | Sugpiaq |
| Muu nimi | aleuttienjupik, tyynenmerenjupik |
| Tiedot | |
| Alue |
 Alaska |
| Virallinen kieli |
Alaska |
| Puhujia | 600 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto |
latinalaiset aakkoset kyrilliset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | eskimo-aleuttilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
eskimokielet jupikkikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | ypk (jupikkikielet) |
| ISO 639-3 | ems |
Alutiiq (omakielinen nimi: Sugpiaq[1]) on eskimo-aleuttilainen kieli, joka on yksi jupikkikielistä.[2] Yhdessä alaskanjupikin kanssa se muodostaa siihen kuuluvan alaskanjupikkikielten alaryhmän. Alutiiqistä käytetään myös muita nimityksiä kuten (englanniksi) Pacific Gulf Yupik, Sugpiak "Eskimo", Sugpiaq "Eskimo", Chugach "Eskimo", Koniag-Chugach, Suk, Sugcestun, Aleut, Pacific Yupik ja South Alaska "Eskimo".
Alutiiqia puhutaan Alaskan niemimaalta itään Prince William Soundiin asti. Alutiiqeja on noin 3 000, mutta vain arviolta 500–1 000 yhä puhuu tätä kieltä (400 M. Kraussin mukaan vuonna 1995). Koniagin murretta puhutaan Alaskan niemimaan eteläpuolella ja Kodiakinsaarella. Chugachin murretta puhutaan Kenain niemimaalla ja Prince William Soundissa. Useimmat puhujista ovat vanhuksia, Kenain niemimaan kärjessä ja Kodiakinsaarella on nuorempiakin puhujia.[1]
Vuodesta 2014 lähtien alutiiq on ollut yhdessä muiden alaskalaisten alkuperäiskielten kanssa osavaltion virallinen kieli.[3]
Kieltä voidaan kirjoittaa sekä latinalaisin että kyrillisin aakkosin.[4]
Fonologia
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolivokaali | ə | ||
| Avoin | a |
Lähde:[5]
Konsonantit
| Bilabiaali | Alveolaari | Palatalai | Velaari | Uvulaari | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Norm. | Lab. | Norm. | Lab. | |||||
| Nasaali | m̥ | m | n̥ | n | ŋ̊ | ŋ | |||||
| Klusiili | p | t | k | kʷ | q | |||
| Affrikaatta | t͡ʃ | |||||||
| Frikatiivi | Norm. | f | s | x | ɣ | xʷ | ɣʷ | χ | ʁ | χʷ | ʁʷ | |
| Lat. | ɬ | |||||||
| Lateraali | l | |||||||
| Approksimantti | j | w | ||||||
Lähde:[6]
Lähteet
- ↑ a b Yupik, Pacific Gulf Ethnologue. Viitattu 1.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.5 - Pacific Gulf Yupik glottolog.org. Viitattu 1.5.2022.
- ↑ Alaska OKs Bill Making Native Languages Official NPR. 21.4.2014. Viitattu 1.5.2022. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Yupik, Pacific Gulf scriptsource.org. Viitattu 1.5.2022.
- ↑ Vowels alutiiqmuseum.org. Viitattu 1.5.2022.
- ↑ Consonants alutiiqmuseum.org. Viitattu 1.5.2022.
Aiheesta muualla
- Alaskan ortodoksiset tekstit (Alutiiqin kielellä) (Arkistoitu – Internet Archive)