Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Alaskanjupik:een liittyvää sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Alaskanjupik on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa joko sen vaikutuksensa populaarikulttuuriin tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Alaskanjupik:n ja sen merkityksen eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa perehdytään Alaskanjupik:n maailmaan sen perusnäkökohdista sen syvimpiin vaikutuksiin tarjotakseen täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä jännittävästä aiheesta.
alaskanjupik | |
---|---|
Oma nimi | Yugtun |
Tiedot | |
Alue |
![]() |
Virallinen kieli |
![]() |
Puhujia | 10 000–13 000 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | eskimo-aleuttilaiset kielet |
Kieliryhmä |
eskimokielet juppikkielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | ypk (jupikkikielet) |
ISO 639-3 | esu |
Alaskanjupik (omakielinen nimi: Yugtun[1]) on eskimo-aleuttilainen kieli, joka on yksi jupikkikielistä.[2] Yhdessä alutiiqin kanssa se muodostaa siihen kuuluvan alaskanjupikkikielten alaryhmän.
Alaskanjupikkia puhutaan Nunivakinsaarella ja Alaskan rannikolla Bristolinlahdesta Nortoninlahden Unalakleetiin ja sisämaassa Nushagak-, Kuskokwim- ja Yukonjoen rannoilla. Keski-Alaskan jupikeita on noin 21 000, joista noin 10 000 (vuonna 1995, M. Krauss) puhuu kieltä. Kielessä on neljä toisistaan poikkeavaa murretta.[1]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[3]
Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Puolisuppea | e | o | |
Avoin | a |
Lähde:[4]
Labiaalit | Alveolaarit | Postalveolaarit/ Palataalit |
Velaarit | Uvulaarit | ||
---|---|---|---|---|---|---|
Nasaalit | m̥ m | n̥ n | ŋ̊ ŋ | |||
Klusiilit | p | t | k | q | ||
Affrikaatat | ts | tʃ | ||||
Frikatiivit | tavalliset | f v | s z | x ɣ | χ ʁ | |
labialisoidut | xʷ ɣʷ | χʷ ʁʷ | ||||
lateraalit | ɬ | |||||
Approksimantit | tavalliset | j | w | |||
lateraalit | l |
Lähde:[4]