Amourvuoret-ongelmasta keskustellaan nykyään laajasti, koska se vaikuttaa moniin ihmisiin ympäri maailmaa. Löytämisestään lähtien Amourvuoret on herättänyt kasvavaa kiinnostusta tiedeyhteisössä ja yhteiskunnassa yleensä. Vuosien varrella on tehty lukuisia tutkimuksia, joiden tarkoituksena on ymmärtää täysin Amourvuoret:n vaikutukset ja seuraukset terveyteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tässä artikkelissa tarkastellaan Amourvuoret:een liittyviä eri näkökohtia, jotka antavat yleiskatsauksen sen merkityksestä ja vaikutuksista nykyään.
Amourvuoret (arab. جبال العمور, Djabal ʿAmūr, ransk. Djebel Amour) ovat Saharan Atlakseen kuuluva vuoristo Algeriassa. Niiden lounaispuolella ovat Ksourvuoret ja koillispuolella Ouled Naïl.[1]
Amourvuoret kohoavat pohjoisen ylätasangoilta keskiosassaan yli 1 700 metrin korkeuteen ja laskeutuvat etelässä jyrkästi Saharan reuna-alueelle. Korkein kohta on Djebel Ksel (2 008 metriä) vuoriston läntisimmässä osassa. Hiekka- ja kalkkikivestä muodostuneiden vuorten välissä on vadien kuluttamia laaksoja. Suhteellisen korkean sademääränsä (300–500 millimetriä) ansiosta varsinkin vuorten luoteisrinteillä kasvaa alepponmäntyjä, katajia ja rautatammia. Etelärinteillä on arokasvillisuutta kuten espartoheinää.[1][2]
Alueella on runsaasti vuoriston muinaisesta asutuksesta todistavia kalliopiirroksia. Varhaisimmat historian tuntemat asukkaat olivat rašid-heimon berbereitä, joiden mukaan vuoria kutsuttiin arabiaksi nimellä Djabal Rašīd. 1200–1300-luvulla berberit väistyivät tai sulautuivat Saharasta tulleeseen arabipaimentolaisten amur-heimoon, joka antoi vuoristolle oman nimensä. Nykyään alue on täysin arabiankielinen.[1][2]
Entisten kylien rauniot todistavat nykyistä paljon laajemmasta maanviljelystä. Nykyään Amourvuoret ovat lähinnä karjatalousaluetta (lampaita ja vuohia). Alue on tunnettu paksuista koristeellisista villamatoistaan. Sen keskus on Afloun kaupunki.[1][2]