Anders Johan Lagus

Nykymaailmassa Anders Johan Lagus:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe, joka on herättänyt keskusteluja eri aloilla. Poliittisella, sosiaalisella, teknologisella tai kulttuurisella alalla Anders Johan Lagus on ottanut johtavan roolin ja kiinnittänyt yhteiskunnan huomion yleensä. Vuosien varrella Anders Johan Lagus on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet tapaamme elää, kommunikoida ja olla yhteydessä. Tässä artikkelissa tutkimme Anders Johan Lagus:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme sekä sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Anders Johan Lagus, tuntemattoman taiteilijan maalaus.

Anders Johan Lagus (10. heinäkuuta 1775[1] Iisalmi – 23. tammikuuta 1831 Helsinki)[2] oli suomalainen filosofi ja teologi. Hän oli Turun akatemiassa käytännöllisen filosofian professori vuodesta 1812, teologian professori vuodesta 1824. Hän julkaisi latinankielisiä väitöskirjoja sekä selityksillä ja latinankielisellä käännöksellä varustettuja Simonideen runoja. Filosofina hän oli lähinnä kantilainen, ja siltä pohjalta hän arvosteli teologinakin kristinuskoa sen moraalisen arvon perusteella. Hän käsitteli pythagoralaisuutta tutkielmassaan De ratione vivendi scholae Italicae (1823).[3] Hän oli Akatemian rehtori 1818–1819[4]. Hänen dosentuurin opinnäytteensä käsitteli Simonidesta.[5][6]

Lähteet ja huomautukset

  1. ↑ Eräiden tietojen mukaan 1772.
  2. ↑ Matti Klinge: Lagus, Anders Johan (1775 - 1831) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 175
  4. ↑ Kotivuori, Yrjö: Anders Johan Lagus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  5. ↑ Anders Johan Lagus, Filosofia.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Finna.fi (Arkistoitu – Internet Archive)