Isak Björklund

Tässä artikkelissa perehdymme Isak Björklund:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja erilaisia ​​sovelluksia nykyään. Isak Björklund on jättänyt lähtemättömän jäljen jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin yhteiskunnallisista vaikutuksistaan ​​ammattimaiseen merkitykseen. Ajan mittaan Isak Björklund:llä on ollut ratkaiseva rooli historiassa, ja se on vaikuttanut kulttuureihin, suuntauksiin ja liikkeisiin ympäri maailmaa. Syvän analyysin avulla tutkimme, kuinka Isak Björklund on muokannut tuntemaamme maailmaa ja jättänyt pysyvän jäljen todellisuuden ymmärtämiseen. Valmistaudu tutustumaan Isak Björklund:n kiehtoviin puoliin ja tapaan, jolla se edelleen muokkaa nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme.

Isak Björklund (22. lokakuuta 1686 Vähäkyrö – 30. tammikuuta 1740 Turku) oli suomalainen kirkkoherra sekä Turun akatemian itämaisten kielten professori ja rehtori.

Björklundin vanhemmat olivat talollinen Yrjö Heikkilä ja tämän vaimo Gunilla. Björklund valmistui ylioppilaaksi Uppsalassa 1705 ja toimi sitten useita vuosia kotiopettajana Paltamon pappilassa rovasti Erik Cajanuksen luona.[1] Vuonna 1712 käydyssä sarkasodassa venäläinen joukko-osasto hyökkäsi Paltamoon, jolloin Björklund haavoittui saatuaan keihään kylkeensä.[2] Hän pakeni Tukholmaan ja Uppsalaan maanpakoon. Vuonna 1720 hänet nimitettiin Turun akatemian filosofisen tiedekunnan apulaiseksi, mutta hän pysyi Tukholmassa hoitamassa Gezeliuksen raamattutyötä. Turun akatemian pyhien kielten professorina Björklund toimi 1728–1734 ja teologian toisena professorina 1734–1740. Samanaikaisesti hän toimi kirkkoherrana, jotta sai tuloja tästä pastoraatistaan. Björklund oli prebendaseurakunnan kirkkoherrana Piikkiössä 1732–1734 ja Turun suomalaisessa seurakunnassa 1734–1740. Hän toimi myös akatemian rehtorina 1733–1734 ja 1739–1740. Björklund toimi lisäksi Pohjalaisen Osakunnan inspehtorina 1728–1740.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Leena Ellonen (toimittanut): Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto 2008, ISBN 978-952-99281-1-8, sivu 862.
  2. ↑ Lauri Kujala: Pohjanmaan puolustus Suuren Pohjan sodan aikana, Suomen historiallinen seura 1953, Historiallisia tutkimuksia 39, sivu 142.