Tässä artikkelissa haluamme käsitellä Pastoraatti:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Pastoraatti:llä on keskeinen rooli jokapäiväisen elämämme eri osa-alueilla politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuri ja teknologia. Sen vaikutus tulee yhä selvemmäksi ja sen tutkiminen on välttämätöntä ympäröivän maailman ymmärtämiseksi. Näillä linjoilla analysoimme Pastoraatti:een liittyviä eri näkökohtia, pohdimme sen merkitystä ja vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan.
Pastoraatti (uudismuodoste latinan pastori-sanasta; keskiajan latinaksi pastoratus, lat. pastor, paimen) tarkoittaa kirkkoherran johtamaa seurakuntaa, kirkkoherrakuntaa tai kirkkopitäjää eli kirkkoherran virka-aluetta, mutta nimitystä käytetään myös kirkkoherranvirasta.[1] Ruotsissa pastoraatti koostuu yhdestä tai useammasta seurakunnasta.[2]
Ruotsin kirkossa voivat useammat seurakunnat muodostaa pastoraatin. Se on yhteistyön muoto, jossa seurakunnat yhdessä vastaavat perustehtävistään. Työnjako seurakunnan ja pastoraatin välillä määritellään seurakuntaohjesäännössä (ruots. församlingsinstruktion). Pastoraatti vastaa usein taloudesta, henkilöstöstä, kiinteistöhallinnosta ja hautaustoimesta. Vuoteen 2014 saakka pastoraattia vastasi seurakuntayhtymä (kyrklig samfällighet).[3]
Vuonna 2021 oli Ruotsin kirkossa 1329 seurakuntaa ja 254 pastoraattia. Pastoraatteihin kuului 971 seurakuntaa. Jos seurakunta kuuluu pastoraattiin, sen johdossa on seurakuntaneuvosto, jonka pastotraatin kirkkovaltuusto valitsee. Pastoraatin ja siihen kuuluvien seurakuntien toimintaa johtaa kirkkoherra, joka seurakuntaneuvostojen kanssa vastaa siitä, että seurakuntien perustehtävä toteutuu.[4]
Pastoraattiin kuuluvassa seurakunnassa on työjohdossa pappi, josta käytetään nimitystä seurakuntapaimen (församlingsherde).[5]