Anna Heikel
Nykyään Anna Heikel:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien Anna Heikel on synnyttänyt keskustelua ja keskustelua sen vaikutuksista yhteiskuntaan, kulttuuriin ja talouteen. Kun siirrymme 2000-luvulle, Anna Heikel on edelleen aihe, joka herättää uteliaisuutta ja huomiota, sillä sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri puolille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Anna Heikel:n merkitystä ja merkitystä sekä sen suhdetta muihin aiheisiin ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
| Anna Heikel | |
|---|---|
 Anna Heikel vuonna 1877. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. helmikuuta 1838 Turku |
| Kuollut | 3. huhtikuuta 1907 (69 vuotta) Pietarsaari |
| Kansalaisuus | Suomen suuriruhtinaskunta |
| Vanhemmat | |
| Ura | |
| Uskontokunta | |
|
|
|
Anna Charlotta Heikel (2. helmikuuta 1838 Turku – 3. huhtikuuta 1907 Pietarsaari) oli isänsä Henrik Heikelin perustaman kuurojen koulun Pietarsaaren kuuromykkäinkoulun opettaja ja johtaja 1878–1898.[1] Hän ei kannattanut kuurojen puheopetusta vaan katsoi että viittomakieli on heidän oikea kielensä.[2]
Hän toimi sisarustensa kanssa keskeisesti Suomen baptistiyhdyskunnassa ja 1870 perustetussa ensimmäisessä suomalaisessa baptistiseurakunnassa.[2] Baptistisen toiminnan jälkeen Anna Heikel piti yllä vapaakirkollista toimintaa yhdessä siskonsa Netan (1846–1943) kanssa.[3][4]
Anna Heikel sai baptistisen kasteen vuonna 1868 Örebrossa ruotsalaiselta baptistipastori A. Wibergiltä ja seuraavana vuonna kasteen sai Netta. Anna Heikel oli vuonna 1901 perustetun Naislähetysliiton ensimmäisiä jäseniä. Pietarsaareen rakennettiin 1871 ensimmäinen luterilaisesta kirkosta irrallinen protestanttisen liikkeen saarnahuone. Vuonna 1877 Heikelin sisarukset perustivat Pietarsaareen raittiusyhdistyksen. Netta Heikel oli Vapaan Lähetyksen keskuskomitean jäsen vuosina 1897–1898, sekä varajäsen 1899–1900.[3][4]
Lähteet
- Hämelin, Eila, Rautamäki, Vappu: Tienraivaajat: Vapaakirkon naiset ilosanoman viejinä. Hämeenlinna: Päivä, 2001. ISBN 951-622-880-1 (sidottu)
- Salmensaari, S. S.: Suomen vapaakirkko. Tampere: Päivä, 1957
Viitteet
Kirjallisuutta
- Backlund-Enges, Susanna: Anna Heikel: Dövstumslärarinna – andlig ledare – samhällspåverkare. Pro gradu -työ 2001. Åbo Akademi.
Aiheesta muualla
- Anna Heikel. Kuuromykkäinlehti, 1897, 2. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 11.11.2023.
- Minna Harjula: Heikel, Anna, (1838 - 1907) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.11.2023.
