Harpunsäveliä

Nykyään Harpunsäveliä on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Harpunsäveliä:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja pohdiskelupaikka monille. Tässä artikkelissa tutkimme Harpunsäveliä:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta ammattialalla, mukaan lukien sen historiallinen merkitys. Tämän analyysin avulla pyrimme valaisemaan Harpunsäveliä:tä ja tarjoamaan laajan ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen tästä aiheesta, joka kiinnittää edelleen miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa.

Harpunsäveliä
Kieli suomi
Genre hengellinen laulukokoelma
Kustantaja Suomen Vapaa Lähetys
Suomennos
Julkaistu 1883
Sarja: Vapaakirkollisten laulukirja
Seuraava Hengellinen laulukirja
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Harpunsäveliä on alkujaan Constantin Boijen ja Antti Mäkisen vuonna 1883 toimittama laulukirja, joka ilmestyi useana painoksena. Kirja ilmestyi aluksi lauluvihkona jossa hyödynnettiin Ira D. Sankeyn suomenkielistä kokoelmaa Lauluja Karistan kiitokseksi (1876). Hjalmar Braxén laajensi laulukirjaa ja toimitti kokoelman sävelmistön vuonna 1888.[1][2]

Harpunsävelistä ilmestyi viisi lisättyä painosta. Vuoden 1906 painoksessa oli 284 laulua. Laulukirja oli 1800-luvun lopulla Sankeyn laulukirjan jälkeen suurin angloamerikkalaisia lauluja sisältävä kokoelma Suomessa. Vuonna 1916 ilmestyi Harpunsävelien uusi teksti- ja akordikirja, johon oli koottu eri lähteistä yhteensä 803 laulua. Vuonna 1924 ilmestyi Harpunsävelien uusi nuottikirja.[1]

Harpunsäveliä-kirja on muuntunut vuosikymmenien aikana. Laulukirja oli käytössä aina vuoteen 1976 saakka.[2] Suomen Vapaakirkko käynnisti vuonna 1970 laulukokoelman uudistamisen. Samana vuonna Suomen vapaakristillinen neuvosto aloitti työn Hengellisen laulukirjan kokoamiseksi, josta tuli vapaakristillisen liikkeen yhteinen laulukirja.[3]

Lähteet

  • Pajamo, Reijo: Kirkkomusiikki. (Suomen musiikin historia) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-X

Viitteet

  1. ↑ a b Pajamo 2004, s. 293–295
  2. ↑ a b Walhroos, Hanna-Sisko: Musiikki tänään, s. 66. (Teoksessa Vapaakirkko tänään) Päivä Osakeyhtiö, 1990. ISBN 951-622-451-2
  3. ↑ Pajamo 2004, s. 597