Tässä artikkelissa Antti Blåfield:n aihetta käsitellään eri näkökulmista, jotta voidaan syventää sen merkitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Antti Blåfield on ollut mielenkiinnon ja keskustelun kohteena eri tiedon osa-alueilla, ja sen vaikutus tuntuu arkielämän eri osa-alueilla. Artikkelin aikana tarkastellaan erilaisia tutkimuksia ja todistuksia, jotka valaisevat Antti Blåfield:tä ja tarjoavat lukijalle laajemman ja yksityiskohtaisemman käsityksen tästä aiheesta. Lisäksi analysoidaan erilaisia lähestymistapoja ja mielipiteitä Antti Blåfield:stä panoraaman rikastamiseksi ja globaalin näkemyksen esittämiseksi sen laajuudesta ja vaikutuksista.
Erkki Antti Juhana Blåfield (s. 22. kesäkuuta 1953 Kihniö)[1] on suomalainen toimittaja.
Blåfield valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1977 Tampereen yliopistosta. Hän työskenteli Helsingin Sanomien toimittajana 1978–1979 ja 1982–1984, uutispäällikkönä 1985–1987 ja pääkirjoitustoimittajana 1998–2012. Hän on työskennellyt myös Suomen Kuvalehden toimittajana 1980–1982 ja toimituspäällikkönä 1987–1994, vapaana toimittajana 1994–1995 ja Kauppalehden toimittajana 1995–1998. Vuosina 1979–1980 Blåfield oli Ulkopoliittisen instituutin tiedottaja ja toimistosihteeri.[1]
Vuonna 1993 Blåfield sai WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon.[2] Vuonna 1999 hänelle myönnettiin Suomen Kuvalehden journalistipalkinto.[3] Blåfield on osallistunut Bilderberg-ryhmän kokouksiin vuosina 2008 ja 2010.[4] Hän on kuulunut Toimittajaliittoon.
Blåfieldin poika Ville Blåfield on myös toimittaja.[5]