Nykyään Arimaa (Pusula) on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Arimaa (Pusula):n tärkeydestä on keskusteltu ja tutkittu laajasti eri alojen asiantuntijoita, mikä on herättänyt kiinnostusta kaiken ikäisissä ja -taustaisissa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Arimaa (Pusula):n vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme ja analysoimme sen vaikutuksia yhteiskunnan eri alueilla. Arimaa (Pusula):stä on tullut keskeinen keskustelun ja tutkimuksen aihe aina populaarikulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen globaalissa taloudessa. Liity kanssamme tälle matkalle Arimaa (Pusula):n eri puolien läpi ja löydä sen merkitys nykymaailmassa.
Arimaa (myös Arima) on kartano ja kulmakunta Hyrkkölän kylässä Arimaa-järven rannalla Pusulassa Lohjalla Uudellamaalla.
Kartano sai alkunsa Kun Hyrkkölän kylän Klemelän talon maille Arimajärven rantaan perustettiin Ariman lasitehdas vuonna 1864. Kartanoksi tila laajentui 1870-luvulla, kun siihen yhdistettiin Hyrkkölän kylän Kollin ja Haikon perintötilat. Lasitehtaan ja kartanon omistajina olivat vuosina 1866–1893 Alfons Alftan ja vuosina 1893-1918 Karl Taxell. Lasitehdas lopetettiin vuonna 1918, minkä jälkeen kartano on toiminut maanviljelystilana. 1930-luvulta alkaen kartanon omistajana oli Yrjö Härmälä.[1]
Vuonna 1889 tehtaan yhteyteen perustettiin myös kansakoulu, jonka toiminta kuitenkin päättyi tehtaan lopettamisen jälkeen. Vielä 1930-luvulla koulurakennus toimi nuorisoseurantalona.[1]
Tunnettuihin Arimaalla vaikuttaneisiin henkilöihin kuuluu kirjailija Helvi Hämäläinen. Kesinä 1935–1936 hän kirjoitti siellä romaaninsa Katuojan vettä. Hämäläinen myös keräsi itselleen kokoelman Ariman lasitehtaan lasiesineitä.[1][2]