Arimaa (järvi)

Tässä artikkelissa tutkimme Arimaa (järvi):n kiehtovaa maailmaa ja kaikkia sen muodostavia eri puolia. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan uppoudumme löytö- ja oppimismatkalle. Analysoimme sen vaikutuksia eri aloilla tieteestä ja teknologiasta taiteeseen ja kulttuuriin. Tarkastellaan kriittisesti ja pohdiskelevasti Arimaa (järvi):n myönteisiä ja negatiivisia puolia sekä sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Liity meihin tälle kiertueelle ja löydä kaikki mitä on tiedettävä Arimaa (järvi):stä.

Arimaa
Arimaajärveä Somerniemellä elokuussa 2009
Arimaajärveä Somerniemellä elokuussa 2009
Valtiot Suomi
Paikkakunta Somero (Somerniemi),
Lohja (Pusula)
Koordinaatit 60°33′29″N, 23°50′20″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Mäentaanjoki
Järvinumero 23.073.1.003View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 96,8 m
Rantaviiva 14,893 km
Pinta-ala 1,84 km²
Suurin syvyys 15,8 m
Valuma-alue 45 km²
Kartta
Arimaa

Arimaa (myös Arima, Arimajärvi) on 184 hehtaarin kokoinen järvi Someron ja Lohjan rajalla entisten Somerniemen ja Pusulan kuntien alueella pääosin nykyisen Someron puolella.[1]

Arimaa on osa Karjaanjoen vesistöä ja sijaitsee kapeassa, syvässä kallioperän murroslaaksossa. Järven itäosa on syvä ja jyrkkärantainen, länsiosa matala ja savirantainen. Arimaan korkeus meren pinnasta on 96,8 metriä. Järveä on laskettu 1900-luvun alussa.[1]

Arimaan valuma-alue on noin 4500 hehtaaria, josta noin puolet Someron ja puolet Lohjan alueella. Järveen laskee pohjoisesta Myllyjokea pitkin Myllyjärvi, johon laskevat pohjoisesta Vehka-Patamon ja Kovelon muodostama järviketju sekä lännestä Levo-Patamo, johon edelleen laskevat Pusulasta Patamon kautta Särkijärvi ja Kivijärvi.[2] Arimaan vedet laskevat Lahnalammin kautta Mäentaanjokea pitkin Oinasjärveen ja sieltä edelleen Pitkiönjoen kautta Nummen Pitkäjärveen ja sieltä Nummenjokeen.

Lähimpiä kyliä ja kulmakuntia ovat Arimaa Pusulan Hyrkkölässä ja Härjänoja Somerniemellä. Etelässä järvi rajautuu myös Somerniemen Härjänlahden ja Jakkulan kylien takamaihin.[3][4]

Lähteet

  • Tikander Sari & Jari Hietaranta: Arimaan hoitosuunnitelma (pdf) (Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti I) 2006. Somero: Someron kaupunki. Arkistoitu 8.11.2014. Viitattu 8.11.2014.

Viitteet

  1. ↑ a b Tikander & Hietaranta 2006: 13-14.
  2. ↑ Tikander & Hietaranta 2006: 17-18.
  3. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2024 07 Somerniemi. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980.
  4. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2024 10 Hyrkkölä. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992.

Aiheesta muualla