Kovelo

Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Kovelo:stä, joka on äärimmäisen tärkeä nykyisessä tilanteessa. Kovelo voi viitata monenlaisiin aiheisiin, koulutuksen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa aina historian merkityksellisen hahmon elämään ja työhön. Olipa luonteeltaan mikä tahansa, Kovelo on aihe, joka herättää monien ihmisten kiinnostuksen, sillä sillä on merkittävä vaikutus elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Kovelo:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä ja roolia eri yhteyksissä. Lisäksi tarkastelemme asiaa koskevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenamme rikastuttaa tietämystämme tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Kovelo
Valtiot Suomi
Paikkakunta Somero (Somerniemi)
Koordinaatit 60°35′30″N, 23°52′30″E
Järvinumero 23.073.1.012View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 121 m
Rantaviiva 4,7 km
Pinta-ala 0,235 km²
Suurin syvyys 6 m
Valuma-alue 1,95 km²
Kartta
Kovelo

Kovelo on järvi Somerniemellä Somerolla. Se sijaitsee vedenjakajalla Karjaanjoen vesistöön kuuluvien Heinjärven ja Arimaa-järven välillä, Somerniemen Härjänojan kylässä, karun ja korkean Tammelan ylängön reunamilla.[1]

Järven pinnankorkeus on 121,0 m[1], mikä on Someron järvistä korkein Palikaisten kylässä sijaitsevan Isolammin (129,7 m) jälkeen. Pinta-ala on 23,5 hehtaaria ja valuma-alue 195 hehtaaria. Järvi jakautuu kahteen kapean salmen yhdistämään altaaseen, joista luoteisemman suurin syvyys on noin 4 metriä ja kaakkoisemman noin 6 metriä. Järven vesi on humuspitoista, ruskeaa ja melko hapanta, mutta happamoitumista vastaan puskurikykyistä.[2] Happitilanne järvessä on ajoittain huono, mikä vaatii hoitotoimenpiteitä.[3]

Järvi kuuluu Karjaanjoen vesistöön ja laskee Vehka-Patamo-järveen, josta vedet edelleen virtaavat Myllyjärveen ja tästä Arimaajärveen. Järvellä on kuitenkin Heinlammen kautta Heinjärveen myös toinen lasku-uoma, jossa virtaa vesi vain runsaimpien sateiden aikaan.[4] Näin järvi muodostaa ajoittaisen bifurkaation.

Kovelon Heinjärven puoleisessa lasku-uomassa on aiemmin ollut Tanjaksen myllyksi nimitetty jalkamylly, ja Manu Kärjen kokoaman muistitiedon mukaan lasku-uoma Vehka-Patamoon olisi Forssa-yhtiön aikoinaan kaivama, jolloin järven laskusuunta olisi muuttunut.[5] Vuonna 1822 valmistuneessa isonjaon kartassa nähdään uomista kuitenkin vain Vehka-Patamoon laskeva, mutta ei Heinlammiin johtavaa.[6][7]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Tikander & Hietaranta 2006: 14.
  2. ↑ Tikander & Hietaranta 2006: 14, 17.
  3. ↑ Tikander & Hietaranta 2006: 22.
  4. ↑ Tikander & Hietaranta 2006: 17.
  5. ↑ Kärki, Manu: Somerniemen vesimyllyt ja -sahat, s. 19. (Somerniemi-Seuran julkaisuja 4) Somero: Amanita, 1994. ISBN 9519597379
  6. ↑ Lounaispaikka (Karttapalvelu > Maisemahistoria) Lounaispaikka. Arkistoitu 9.2.2019. Viitattu 20.4.2010.
  7. ↑ Maanmittaushallitus, uudistusarkisto, uudistusten luettelo Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 20.4.2010.