Arno Breker

Nykymaailmassa Arno Breker:stä on tullut erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Arno Breker on ottanut perustavanlaatuisen roolin yhteiskunnassamme ja vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Olipa kyseessä henkilökohtainen, työ, sosiaalinen tai politiikka, Arno Breker on osoittanut vaikutusvaltansa ja synnyttänyt loputtomasti mielipiteitä ja keskusteluja. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Arno Breker:n merkitystä ja keskustelemme sen vaikutuksista eri yhteyksissä.

Mitalit
Arno Breker.
Arno Breker.
Maa:  Saksa
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Berliini 1936 Veistokset
Kesäkuussa 1940 Saksan valloittamassa Pariisissa. Vasemmalta Albert Speer, Adolf Hitler ja Arno Breker.
Arno Breker (vasemmalla) veistämässä Albert Speerin muotokuvaa.
Adolf Hitlerin myöntämä professorin kunniakirja Arno Brekerille.

Arno Breker (19. heinäkuuta 1900 Wuppertal – 13. helmikuuta 1991 Düsseldorf) oli saksalainen kuvanveistäjä, joka tunnetaan suosiostaan natsi-Saksan aikana ja siitä, että hänen taiteensa vetosi vahvoihin vallanpitäjiin myös toisen maailmansodan jälkeen.

Breker syntyi Eberfeldissä Pohjois-Saksassa ja opiskeli kuvanveistoa Düsseldorfin taideakatemiassa. Vuonna 1927 hän muutti Pariisiin, missä hän tutustui moniin merkittäviin taidemaailman vaikuttajiin. Vuosina 1932–1933 Breker oleskeli Roomassa Preussin kulttuuriministeriön hänelle myöntämän apurahan turvin ja palasi Saksaan vuonna 1934 taiteilija Max Liebermannin neuvosta. Breker voitti hopeamitalin vuoden 1936 olympialaisten kuvanveistokilpailussa.[1]

Toiminta natsi-Saksassa

Arno Breker tunnetaan ennen muuta yhtenä natsien ”hovitaiteilijoista”. Hän liittyi natsipuolueeseen vuonna 1937.[2] Varsinkin Adolf Hitler piti Brekerin aikaansaannoksista, ja natsit työllistivät häntä runsaasti vuosina 1933–1942 tilaamalla veistoksia muun muassa Berliinin olympialaisiin ja julkisiin rakennuksiin.

Breker osallistui natsi-Saksan kulttuurihallintoon Valtakunnan kuvataidekamarin varapuheenjohtajana ja kulttuurisenaattorina. Hän myös veisti muotokuvat suurimmista natsijohtajista. Breker esiintyy Adolf Hitlerin ja Albert Speerin rinnalla useissa valokuvissa, jotka otettiin Pariisissa kesäkuussa 1940.

Brekerin veistotyyli on uusklassista ja sellaisena yhteensopivaa natsien arkkitehtonisten ihanteiden kanssa. Tietyt yksityiskohdat hänen töissään, kuten esimerkiksi tummien ja vaaleiden sävyjen vahvat kontrastit sekä hahmojen lihasten melodramaattinen jännittyneisyys ovat tuoneet tutkijoiden mieleen 1500-luvun italialaisen manierismin.

Kun Arno Brekerin veistokset olivat olleet esillä Pariisin maailmannäyttelyssä Saksan paviljongissa 1937, Josif Stalin lähetti agenttinsa Brekerin luokse pyytäen häntä tekemään töitä Neuvostoliitossa. Breker kieltäytyi. Kun Stalin pyysi toistamiseen hävinneen maan luultavasti vaikeissa sodanjälkeisissä olosuhteissa työskennellyttä kuvanveistäjää Neuvostoliittoon vuonna 1946, Breker kieltäytyi jälleen ja sanoi: ”yksi diktatuuri riittää minulle”.[3]

Sodanjälkeinen ura

Breker toimi Hitlerin nimittämänä kuvataiteen professorina Berliinissä toisen maailmansodan loppuun saakka. Vaikka hänen työnsä eivät sodan tuhoista sanottavammin kärsineet, tuhosivat liittoutuneet niistä suurimman osan miehitysaikana. Vuonna 1948 Breker tuomittiin sakkoihin toiminnastaan natsien ”myötäjuoksijana”.

Hän jatkoi työskentelemistä tuttuun uusklassiseen tyyliinsä veistäen huomattavan paljon muotokuvia vahvoista johtajista. Kuuluisiin malleihin lukeutuvat Konrad Adenauer, Ludwig Erhard ja Anwar Sadat. Breker veisti myös muun muassa ystävänsä Jean Cocteaun rintakuvan. Veistäjä sai yhä enemmän tilaustöitä saksalaisilta yrityksiltä 1950-luvulta alkaen.

Breker onnistui häivyttämään läheiset suhteensa natsihallintoon, ja hänen maineensa palautui vähitellen. Hänen nimeään kantava museo avattiin Nörvenichin linnaan vuonna 1985.

Kesällä 2006 hänen näyttelynsä avaaminen Schwerinissä, Saksassa herätti protesteja ja keskustelua siitä, pitäisikö natsitaidetta esittää.[4]

Teoksia

  • Prometheus, 1934.
    Prometheus, 1934.
  • Adolf Hitler, 1938.
    Adolf Hitler, 1938.
  • Eos, 1939.
    Eos, 1939.
  • Puolue, 1942 Uuden valtakunnankanslian edessä Berliinissä.
    Puolue, 1942 Uuden valtakunnankanslian edessä Berliinissä.
  • Puolue (myös Soihdunkantaja), 1939, yksityiskohta.
    Puolue (myös Soihdunkantaja), 1939, yksityiskohta.
  • Uhri, 1940.
    Uhri, 1940.
  • Salvador Dali, 1975.
    Salvador Dali, 1975.
  • Richard Wagner, 1977, Bayreuth.
    Richard Wagner, 1977, Bayreuth.
  • Mies ja hevonen, 1982.
    Mies ja hevonen, 1982.

Lähteet

  1. ↑ Arno Breker Bio, Stats, and Results Olympics at Sports-Reference.com. Arkistoitu 20.8.2011. Viitattu 23.5.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Arno Breker museo museum-arno-breker.org. Viitattu 12.9.2007.
  3. ↑ Jonathan Petropoulos, The Faustian Bargain, The Art World in Nazi Germany, Penguin, 2001, s. 239
  4. ↑ Henning Ritter: Breker in Schwerin, Vom verstrickten Bildhauer FAZ.NET. Frankfurter Allgemeine Zeitung. Viitattu 12.9.2007.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arno Breker.
  • Jonathan Petropoulos, The Faustian Bargain, The Art World in Nazi Germany, Penguin, 2001.
  • Arno Breker museo (saksaksi) (ranskaksi)