Aropääskykahlaaja
Nykymaailmassa Aropääskykahlaaja on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Aropääskykahlaaja on ollut monien keskustelujen ja keskustelujen keskipisteessä joko yhteiskuntaan vaikuttavien vaikutustensa, henkilökohtaisen kehityksensä merkityksen tai globaalin talouden vaikutusten vuoksi. Aropääskykahlaaja, jota pidetään yhtenä tämän päivän peruspilareista, on herättänyt ennennäkemättömän kiinnostuksen ja suuren joukon ristiriitaisia mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti Aropääskykahlaaja:een liittyviä eri näkökohtia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
| Aropääskykahlaaja | |
|---|---|
_at_Mkhombo_Dam,_Mpumalanga_(36861637734).jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Lari |
| Heimo: | Pääskykahlaajat Glareolidae |
| Suku: | Pääskykahlaajat Glareola |
| Laji: | nordmanni |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Glareola nordmanni |
|
 |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Aropääskykahlaaja (Glareola nordmanni), aiemmalta nimeltään arokahlaajapääsky, on harvoin Suomessa tavattu rantalintu. Se on saanut tieteellisen nimensä suomalaisen eläintieteilijän Alexander von Nordmannin mukaan. Suomalaisia havaintoja on 3–5 kertaa vuosikymmenessä 1960-luvulta alkaen.
Koko ja ulkonäkö
Selkäpuoli ja pää ovat ruskeat, vatsapuoli valkoinen, alasiivet ja lentosulat mustat. Nokka on lyhyt ja pyrstö haarainen. Lintua on vaikea erottaa pääskykahlaajasta, tärkein ero on siipien väritys. Lajin pituus on noin 17–25 cm, siipien kärkiväli 52 cm ja paino noin 85–110 grammaa.
Levinneisyys
Aropääskykahlaaja pesii Kaakkois-Euroopassa ja Lounais-Aasiassa. Se on muuttolintu, joka talvehtii trooppisessa Afrikassa. Talviparvet seurailevat vaeltavia hyönteislaumoja.
Elinympäristö
Erilaiset kuivat avomaat, kuten suola-aavikot, arot, joenvarret ja merenrannat.
Lisääntyminen
Pesii yhdyskunnittain, joiden koko vaihtelee muutamista kymmenistä satoihin, joskus jopa tuhansiin pareihin. Pesä on vaatimaton painanne maassa. Munii 3–4 munaa, molemmat emot hautovat 2½ viikkoa.
Ravinto
Ruokailee enimmäkseen aamu- ja iltahämärissä. Saalistaa isokokoisia lentäviä hyönteisiä, kuten heinäsirkkoja, pistiäisiä, termiittejä, muurahaisia ja sudenkorentoja. Saalistavassa parvessa saattaa olla tuhansia lintuja. Juoksee myös maassa liikkuvia hyönteisiä kiinni.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Glareola nordmanni IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.5.2014. (englanniksi)