Artemidoros Efesoslainen

Tervetuloa Artemidoros Efesoslainen:n artikkeliin, jossa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia tähän päivään niin merkitykselliseen aiheeseen liittyviä näkökohtia. Tämän artikkelin aikana analysoimme erilaisia ​​näkökulmia, viimeaikaisia ​​tutkimuksia, tilastotietoja ja asiantuntijoiden lausuntoja, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin Artemidoros Efesoslainen:n merkitystä elämässämme. Tutkimme perusteellisesti Artemidoros Efesoslainen:n kaikkia ulottuvuuksia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa tarjotaksemme lukijoillemme täydellisen ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta. Riippumatta aiemman tietämyksesi tasosta Artemidoros Efesoslainen:stä, tämän artikkelin tarkoituksena on herättää kiinnostuksesi ja rikastuttaa ymmärrystäsi tästä tärkeästä aiheesta.

Artemidoros Efesoslainen
Ἀρτεμίδωρος ὁ Ἐφέσιος
Henkilötiedot
Syntynyt100-luku eaa.?
Efesos
Kuollut1. vuosisata eaa.?
Ammatti maantieteilijä
Muut tiedot
Aktiivisena n. 100 eaa.
Merkittävät teoksetGeografia eli Maantieteen kuvaukset

Artemidoros Efesoslainen (m.kreik. Ἀρτεμίδωρος ὁ Ἐφέσιος, Artemidōros ho Efesios, lat. Artemidorus Ephesius; 100-luku/1. vuosisata eaa.) oli antiikin kreikkalainen maantieteilijä, joka oli kotoisin Efesoksesta.[1]

Elämä

Artemidoros ajoitetaan toimineeksi vuoden 100 eaa. tienoilla. Hänestä itsestään tiedetään vain se, mikä käy ilmi hänen teoksistaan. Artemidoroksen arvellaan toimineen Aleksandriassa.[2] Hän teki matkoja Välimeren, Mustanmeren ja Punaisenmeren rannikoilla ja ilmeisesti etelämpänäkin. Hän kävi myös Iberiassa ja Galliassa, ja teki korjauksia Eratostheneen teoksiin kyseisiä maita koskien.[1] Artemidoros oli ensimmäinen maantieteilijä, joka pystyi Iberian kuvauksessaan hyödyntämään roomalaisten puunilaissotien aikana tekemiä havaintoja.[2]

Tätä maantieteestä kirjoittanutta efesoslaista Artemidorosta ei tule sekoittaa unien tulkinnasta kirjoittaneeseen Artemidoros Daldislaiseen, josta käytetään joskus myös nimeä Artemidoros Efesoslainen.[3][4]

Niin kutsuttua Artemidoros-papyrusta.

Teokset

Artemidoroksen nimiin laitetaan seuraavat teokset:

  • Geografia eli Maantieteen kuvaukset (Τὰ γεωγραφούμενα, Ta geōgrafūmena) eli Maantieteen kirjat (Τὰ τῆς γεωγραφίας βιβλία, Ta tēs geōgrafias biblia) eli Periplus (Περίπλους) – 11 kirjaa käsittänyt teos, joka perustui Artemidoroksen omiin matkoihin ja aiempiin teoksiin, ja kuvasi ainakin Mustanmeren ympäripurjehduksen ja antoi selonteon Bithynian ja Paflagonian rannikoista. Se kuvasi myös muun muassa Niilivirtaa ja antoi paikkojen välisiä etäisyyksiä. Markianos Herakleialainen teki teoksesta lyhennelmän.[1] Teokseen on yhdistetty papyruskatkelma, joka tunnetaan Artemidoros-papyruksena. Sen teksti kuvaa Iberiaa eli nykyistä Espanjaa ja siihen kuuluu myös kartta osasta Iberiaa.[2] Sitä on kuitenkin epäilty väärennökseksi.[5][6]
  • Joonialaisia muistiinpanoja (Ἰωνικὰ ὑπομνήματα, Iōnika hypomnēmata) – Muutoin tuntematon teos, jonka Athenaios laittaa Artemidoroksen nimiin.[1][7]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Smith, William: ”Artemidorus (6)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Kramer, Bärbel: The Earliest Known Map of Spain (?) and the Geography of Artemidorus of Ephesus on Papyrus. Imago Mundi, 2001, 53. vsk, s. 115–120. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Smith, William: ”Artemidorus (4)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Artemidorus of Ephesus Encyclopaedia of Islam. Brill. Viitattu 15.1.2024. (englanniksi)
  5. ↑ Canfora, Luciano: The so-called Artemidorus papyrus A reconsideration. Museum Helveticum, Dezember 2013, 70. vsk, nro 2, s. 157–179. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Janko, Richard: Review: The Artemidorus Papyrus. The Classical Review, October 2009, New Series, 59. vsk, nro 2, s. 403–410. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. ↑ Athenaios: Deipnosofistai III, s. 111.