Tässä artikkelissa tutkimme Arto Jokinen (tutkija):n aina kiehtovaa ja monipuolista maailmaa. Kautta historian Arto Jokinen (tutkija) on herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta miljoonissa ihmisissä eri puolilla maailmaa joko sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, merkityksensä tieteen alalla tai vaikutuksensa vuoksi populaarikulttuuriin. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla käsittelemme useita Arto Jokinen (tutkija):een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Samoin perehdymme Arto Jokinen (tutkija):n ympärillä syntyneisiin väittelyihin ja keskusteluihin ja tarkastelemme sen roolia nykymaailmassa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja täydellinen näkemys Arto Jokinen (tutkija):stä, josta tulee arvokas tietolähde kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään tätä aihetta perusteellisesti.
Arto Jokinen (19. marraskuuta 1964 Järvenpää – 19. helmikuuta 2016 Tampere) oli Tampereen yliopistossa vaikuttanut suomalainen sukupuolentutkija ja miesaktivisti. Hän oli mukana perustamassa Suomen Miestutkimuksen Seuraa (2007) ja toimi pitkään sen puheenjohtajana. Vuosina 2009–2015 hän toimi tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaoston sihteerinä.[1]
Tutkijana Arto Jokinen oli aktiivinen erityisesti humanistisen ja kriittisen miestutkimuksen tuomisessa Suomeen. Vuonna 2000 ilmestynyt tietokirja Panssaroitu maskuliinisuus – väkivaltaisen miehen representaatioita suomalaisessa kulttuurissa perustui lisensiaatintyöhön ja sisältää hänen tärkeimmät teoreettiset huomionsa. Sukupuolentutkimusta koskevalle keskustelulle tärkeitä ovat olleet myös hänen toimittamansa artikkelikokoelmat Mies ja muutos (1999) sekä Yhdestä puusta (2003).[2] Viisitoista vuotta valmisteltu väitöskirja maskuliinisuuden ja militarismin kytkennöistä jäi kesken[1] mutta ilmestyi postuumiksi tietokirjaksi toimitettuna nimellä Isänmaan miehet (2019).
Jokinen analysoi sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä identiteettikysymyksiä toimiessaan burleski-esiintyjänä, mutta myös fetissi- ja BDSM-yhdistyksessä.[1]