Tässä artikkelissa tutkimme Arto Koivisto (koripalloilija):tä eri näkökulmista ja syvennymme sen alkuperään, vaikutuksiin ja merkitykseen nyky-yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Arto Koivisto (koripalloilija) on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja on herättänyt keskustelua, kiinnostusta ja monenlaisia tunteita. Kattavan analyysin avulla syvennymme Arto Koivisto (koripalloilija):n ympärillä oleviin vivahteisiin ja monimutkaisuuteen ja pyrimme ymmärtämään sen historiallista merkitystä, sen vaikutusta nykyhetkeen ja sen heijastusta tulevaisuuteen. Riippumatta siitä, oletko alan asiantuntija tai vain utelias oppimaan lisää, tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava käsitys Arto Koivisto (koripalloilija):stä.
Arto Koivisto | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Erkki Arto Juhani Koivisto[1] |
Syntynyt | 12. huhtikuuta 1930 Sääminki, Suomi |
Kuollut | 6. maaliskuuta 2016 (85 vuotta) Espoo, Suomi |
Kansalaisuus |
![]() |
Koripalloilija | |
Lempinimi | Poka[2] |
Pituus | 177 cm |
Pelaajaura | |
Seurajoukkueet | |
1951–1958 1959–1961 1963–1966 |
Karhun Pojat Työväen Maila-Pojat Karhun Pojat |
Maajoukkueet | |
1951–1957 |
![]() |
Ottelut (pisteet) | 21 (39) |
Aiheesta muualla | |
FIBA | |
|
Erkki Arto Juhani Koivisto (12. huhtikuuta 1930 Sääminki – 6. maaliskuuta 2016 Espoo) oli suomalainen koripalloilija, käsipalloilija ja Malmin kauppaoppilaitoksen rehtori. Koripallossa kaudella 1953 miesten SM-sarjan korikuninkuuden voittanut Koivisto edusti Suomen miesten maajoukkuetta vuosien 1951 ja 1957 EM-kilpailuissa. Käsipallossa hän voitti kaksi Suomen mestaruutta.
Karhun Poikien kasvatti Koivisto aloitti koripalloilijanuransa vuonna 1947 pelatessaan juniorien liitto-otteluissa. Urheilumme Kasvot 3 -teoksen mukaan Koivisto oli mukana miesten SM-sarjassa jo vuonna 1948.[3]
Koivisto edusti SM-sarjassa kasvattajaseuransa lisäksi Työväen Maila-Poikia. Pääsarjakaudella 1951 otteluitta jäänyt mutta Koripalloliiton tietokannan mukaan SM-pronssimitalilla palkittu Koivisto pelasi SM-sarjassa vuodet 1952–1966 eli 12 kauden ajan. Kaudella 1953 Koivisto voitti SM-sarjan korikuninkuuden 23,5 pisteen ottelukohtaisella keskiarvollaan. Kaudella 1955 hän sijoittui pistetilaston kolmanneksi.[4]
Vuosina 1965–1968 Koivisto pelasi Urheilumme Kasvot 3 -teoksen mukaan Suomensarjaa.[3]
Suomen miesten maajoukkueessa Koivisto pelasi vuosina 1951–1957 21 ottelua 1,9 pisteen keskiarvolla. Hän kuului Suomen joukkueisiin Ranskan 1951 (Suomi yhdeksäs) ja Bulgarian 1957 (Suomi 11:s) EM-kilpailuissa.[5]
Koivisto voitti Karhun Pojissa käsipallon Suomen mestaruuden vuosina 1952 ja 1954 sekä SM-hopeaa vuonna 1953.[3]
Koivisto työskenteli Malmin Kauppaoppilaitoksen rehtorina. Oppilaitokselle perustettiin koripalloilijoille oma opintolinja, jota usea maajoukkuekoripalloilija kävi.[2] Koivisto harrasti elämänsä aikana ainakin purjehdusta, ja hän toimi koripallon parissa valmentajana ja huoltajana[3]. Koivisto kuoli 85-vuotiaana Espoossa 6. maaliskuuta 2016.[1]
Kausi | Joukkue | Sarja | O | PTS | PTS YHT |
---|---|---|---|---|---|
1952 | Karhun Pojat | SM-sarja | 16 | 13,9 | 222 |
1953 | Karhun Pojat | SM-sarja | 22 | 23,5 | 518 |
1954 | Karhun Pojat | SM-sarja | 22 | 11,7 | 258 |
1955 | Karhun Pojat | SM-sarja | 22 | 19,3 | 425 |
1956 | Karhun Pojat | SM-sarja | 22 | 18,4 | 405 |
1957 | Karhun Pojat | SM-sarja | 22 | 12,9 | 283 |
1958 | Karhun Pojat | SM-sarja | 19 | 9,6 | 182 |
1959 | Työväen Maila-Pojat | SM-sarja | 15 | 6,5 | 98 |
1960 | Työväen Maila-Pojat | SM-sarja | 22 | 9,5 | 208 |
1961 | Työväen Maila-Pojat | SM-sarja | 5 | 0,6 | 3 |
1963–1964 | Karhun Pojat | SM-sarja | 21 | 8,7 | 182 |
1965–1966 | Karhun Pojat | SM-sarja | 5 | 1,0 | 5 |
Yhteensä | SM-sarja | 213 | 13,1 | 2789 |