Nykymaailmassa Kalevi Heinänen on ottanut johtavan roolin nyky-yhteiskunnassa. Tämä luku tai aihe on herättänyt laajaa kiinnostusta ja herättänyt lukuisia keskusteluja eri aloilla. Ajan myötä Kalevi Heinänen on kehittynyt siten, että se on merkinnyt historiassa ennen ja jälkeen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kalevi Heinänen:n merkitystä ja sen vaikutusta nykyään. Analysoimme sen vaikutusta kulttuuriin, politiikkaan, teknologiaan ja muihin olennaisiin näkökohtiin. Lisäksi tutkimme Kalevi Heinänen:n vaikutuksia nykymaailmaan ja miten se on muokannut tapaamme elää ja ajatella.
Kauko Kalevi Heinänen (13. maaliskuuta 1927 Helsinki – 27. kesäkuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen koripalloilija. Hän pelasi Suomen joukkueessa Helsingin olympiakisoissa 1952 sekä EM-kisoissa 1951 Pariisissa, 1953 Moskovassa ja 1955 Budapestissä. Maaotteluja hän pelasi 38, joissa syntyi 125 pistettä.[1]
SM-sarjassa "Haavi" Heinäsen seuroina olivat Elannon Isku, TMP sekä HU-41 ja otteluita kertyi 134, joissa hän heitti 1366 pistettä.[1] Kaikkiaan hän pelasi SM-sarjassa kymmenen kautta ja saavutti pronssia vuonna 1954 ja hopeaa vuotta myöhemmin. TUL:n mestaruuden hän voitti viisi kertaa ja pelasi kahdesti Koripalloliiton ja TUL:n välisessä liitto-ottelussa.[2] Heinänen nimettiin urheilutoimittajien vuosittaisessa äänestyksessä kahdesti Suomen parhaaksi koripalloilijaksi, vuosina 1948 ja 1949.[3]
Heinänen pelasi myös pesäpalloa viisi kautta SM-sarjassa TMP:n joukkueessa. Vuonna 1948 hän pelasi Pesäpalloliiton ja TUL:n välisessä liitto-ottelussa.[2]
Kalevi Heinänen työskenteli 26 vuotta Osuusliike Elannon Pohjolan pesulassa esimiestehtävissä. Hän innostui taiteesta ja perusti vuonna 1974 kehystämön ja gallerian. Hänen erikoistui naivismiin ja hänen taidesäätiönsä naivistisen taiteen kokoelma vuosilta 1983–1990 on lahjoitettu Oulun taidemuseolle. Vielä viimeisenä elinvuotenaan Heinänen valitsi taiteilijat Naivistit Iittalassa -näyttelyyn.[4]
| Edeltäjä: - |
Vuoden koripalloilija 1948 ja 1949 |
Seuraaja: Raimo Lindholm |