Arvid Rydman

Tässä artikkelissa tutkimme Arvid Rydman:tä, aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Kautta historian Arvid Rydman on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin aiheena sen merkityksen ja merkityksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Arvid Rydman:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja se on vaikuttanut kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja teknologiaan. Tässä artikkelissa perehdymme Arvid Rydman:n monimutkaisuuteen ja analysoimme sen eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaamme.

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten voimistelu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Tukholma 1912 joukkuevoimistelu,
vapaa järjestelmä

Arvid Rydman (25. kesäkuuta 1884 Alavus, Suomen suuriruhtinaskunta – 14. toukokuuta 1953 Pori) oli suomalainen voimistelija ja olympiamitalisti. Hän voimisteli Suomen joukkueessa sen saavuttaessa joukkuevoimistelun vapaan järjestelmän olympiahopeaa Tukholmasta 1912.

Urheilu-uransa jälkeen Rydman työskenteli Porissa Porin Lyseossa voimistelunopettajana sekä toimi myös Satakunnan Museon johtajana vuodet 1930–1953.[1] Hänen puolisonsa Kerttu Snellman oli senaattori J. V. Snellmanin pojan Wilhelm Snellmanin tytär.[2]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Satakunnan Museon kokoelmaohjelma (Arkistoitu – Internet Archive) Porin kaupunki 2009. Viitattu 19.8.2014.
  2. ↑ Wilhelm Snellman (1851–1933) Terveyskirjasto. Viitattu 19.8.2014.