Arvikan kunta

Nykymaailmassa Arvikan kunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. Arvikan kunta:stä on tullut keskeinen viitepiste nyky-yhteiskunnassa joko kulttuurin, sosiaalisen, tieteen tai teknologian alalla merkityksellisyytensä vuoksi. Vuosien varrella Arvikan kunta on herättänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien uteliaisuutta ja tuottanut valtavan määrän tietoa ja keskustelua tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Arvikan kunta:n monia puolia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme maailmanlaajuisen näkemyksen sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.

Arvikan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Värmlannin lääni
Maakunta Värmlanti
Keskustaajama Arvika
Kuntakoodi 1784
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 649,03 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 25 932
 – Väestötiheys 15,7 as./km²









Arvikan kunnan alueella sijainneet pitäjät.
Stora Gla -niminen järvi Arvikan kunnassa.

Arvikan kunta (ruots. Arvika kommun) on Värmlannin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Värmlantiin. Kunnan keskustaajama on Arvika.[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 649,03 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 25 932 henkeä (31.12.2020).[2]

Ylöjärvi on Arvikan ystävyyskaupunki Suomessa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 79,89 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuonna 1821 perustettu Arvikan kauppala oli yksi niistä alkuperäisistä kahdeksasta kauppalasta, jotka muodostivat oman kuntansa vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan. Vuonna 1911 kauppala muutettiin Arvikan kaupungiksi. Arvikan maalaiskuntaan perustettiin Hagan taajaväkinen yhdyskunta. Osa maalaiskuntaa liitettiin kaupunkiin vuonna 1921, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Loppuosa maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin vuonna 1944.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Brunskog (Brunskog, Boda ja Mangskog)
  • Glava (ei muutosta)
  • Gunnarskog (Bogen ja Gunnarskog)
  • Stavnäs (Högerud, Stavnäs ja Värmskog)
  • Älgå (Ny ja Älgå)

Arvikan kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut.

Vuonna 1971 Arvikan kaupunki ja yllä mainitut viisi maalaiskuntaa muodostivat nykyisen Arvikan kunnan. Värmskögin alue Stavnäsin maalaiskunnasta liitettiin kuitenkin Grumsin kuntaan ja Bodan alue Brunskogin maalaiskunnasta Kilin kuntaan.[6]

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Arvikan kaupungin vaakuna. Myös kaikilla maalaiskunnilla oli oma vaakuna. Gunnarskogin maalaiskunnan vaakunan ahma on samassa asennossa kuin Suomessa Kittilän vaakunassa.

Väestönkehitys

Arvikan kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 30 908
1955
  
 30 744
1960
  
 29 542
1965
  
 28 385
1970
  
 27 296
1975
  
 27 446
1980
  
 26 891
1985
  
 26 558
1990
  
 26 887
1995
  
 26 919
2000
  
 26 188
2005
  
 26 265
2010
  
 26 034
2015
  
 25 841
2020
  
 25 932
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 921 11,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 557 2,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 972 7,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 20 391 78,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 144 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 156 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 175 049 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 79 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 18,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,5 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,3 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,4 3,5
  jalostus 34,0 30,7
  palvelut 61,4 64,7
  tuntematon 1,2 1,2
  Työpaikkoja ja työllisiä 10 797 11 368
  työpaikkaomavaraisuus 95,0

Taajamat

Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 63,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 410 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Arvika 14 244
2 Jössefors 732
3 Edane 706
4 Sulvik 312
5 Klässbol 293
6 Gunnarskog 290
7 Åmotfors* 47[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Åmotforsin taajamassa on 1 410 asukasta, ja se kuuluu pääosin Edan kuntaan.[17]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Arvikan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 6 7 9 8 6 9 8 8 5 8 10 7 9
  Keskustapuolue 13 14 12 9 8 8 7 5 4 5 6 5 5 6
  Liberaalit 7 6 5 4 7 6 5 4 4 5 3 3 2 2
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 1 0 1 2 2 1 1 1
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 1 3 2 3 3 3 2 2 3 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 22 21 22 23 22 23 20 25 23 23 23 23 23 20
  Vasemmistopuolue 3 2 3 3 3 3 3 4 6 5 3 3 4 3
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 2 4 6
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0
  Yhteensä [22] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49

Piirit

Kartta Arvikan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Arvika östra
  • Arvika västra
  • Stavnäs-Högerud
  • Glava
  • Gunnarskog
  • Ny
  • Älgå
  • Mangskog
  • Brunskog

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Arvika västra (Arvika, Arvika landsförsamling)
  • Arvika östra (Arvika köping, Arvika stadsförsamling)
  • Bogen
  • Brunskog
  • Brunskogs västra kbfd*
  • Brunskogs östra kbfd*
  • Glava
  • Gunnarskog
  • Högerud
  • Mangskog
  • Ny
  • Stavnäs
  • Älgå

Kirkot

  • Bogenin kirkko
    Bogenin kirkko
  • Brunskogin kirkko
    Brunskogin kirkko
  • Glavan kirkko
    Glavan kirkko
  • Gunnarskogin kirkko
    Gunnarskogin kirkko
  • Mangskogin kirkko
    Mangskogin kirkko
  • Mikaelikyrkan
    Mikaelikyrkan
  • Nyn kirkko
    Nyn kirkko
  • Stavnäsin kirkko
    Stavnäsin kirkko
  • Trefaldighetskyrkan
    Trefaldighetskyrkan
  • Älgån kirkko
    Älgån kirkko

Lähteet

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.11.2021. (ruotsiksi)
  3. ↑ Arvika Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Sveriges kommuner åren 1952-1986 (PDF) (Förändringar i kommunindelning och kommunkoder) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 16.11.2021. (ruotsiksi)
  22. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arvikan kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Arvika kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
Värmlannin läänin kunnat
Arvikan kunta • Edan kunta • Filipstadin kunta • Forshagan kunta • Grumsin kunta • Hagforsin kunta • Hammarön kunta • Karlstadin kunta
Kilin kunta • Kristinehamnin kunta • Munkforsin kunta • Storforsin kunta • Sunnen kunta • Säfflen kunta • Torsbyn kunta • Årjängin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit