Seuraavassa artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ruotsin kunnallisvaalit 2022:tä, aihetta, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Sen historiallisesta alkuperästä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Eri näkökulmien ja asiantuntijalausuntojen avulla pyrimme valaisemaan Ruotsin kunnallisvaalit 2022:tä ja tarjoamaan lukijalle täydellisen ja tasapainoisen näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Ruotsin kunnallisvaalit 2022

|
2018 ←
|
11. syyskuuta 2022
|
→ 2026
|
|
|
12 614 paikkaa kunnanvaltuustoihin[1]
|
Äänestysprosentti
|
80,5 %[2]
|
|
Ensimmäinen puolue
|
Toinen puolue
|
Kolmas puolue
|
|
|
|
|
Johtaja
|
Magdalena Andersson
|
Ulf Kristersson
|
Jimmie Åkesson
|
Puolue
|
Sosiaalidemokraatit
|
Maltilliset
|
Ruotsidemokraatit
|
Johtaja alkaen
|
4. marraskuuta 2021
|
1. lokakuuta 2017
|
7. toukokuuta 2005
|
Viime vaalit
|
3 752 paikkaa (29,5 %)
|
2 396 - 2 paikkaa (18,9 %)
|
1 806 paikkaa (14,2 %)
|
Saadut paikat
|
3 771
|
2 584
|
2 091
|
Paikkojen muutos
|
19
|
152
|
285
|
Kannatus
|
29,9 %
|
20,5 %
|
16,6 %
|
Muutos
|
0,4 %-yks.
|
1,6 %-yks.
|
2,4 %-yks.
|
|
|
Neljäs puolue
|
Viides puolue
|
Kuudes puolue
|
|
|
|
|
Johtaja
|
Annie Lööf
|
Nooshi Dadgostar
|
Johan Pehrson
|
Puolue
|
Keskusta
|
Vasemmisto
|
Liberaalit
|
Johtaja alkaen
|
23. syyskuuta 2011
|
31. lokakuuta 2020
|
8. huhtikuuta 2022
|
Viime vaalit
|
1 603 + 1 paikkaa (12,6 %)
|
808 + 2 paikkaa (6,4 %)
|
689 - 1 paikkaa (5,4 %)
|
Saadut paikat
|
1 213
|
811
|
509
|
Paikkojen muutos
|
390
|
3
|
180
|
Kannatus
|
9,6 %
|
6,4 %
|
4,0 %
|
Muutos
|
3,0 %-yks.
|
0,0 %-yks.
|
1,4 %-yks.
|
|
|
Seitsemäs puolue
|
Kahdeksas puolue
|
|
|
|
Johtaja
|
Ebba Busch
|
Per Bolund Märta Stenevi
|
Puolue
|
Kristillisdemokraatit
|
Vihreät
|
Johtaja alkaen
|
25. huhtikuuta 2015
|
31. tammikuuta 2021
|
Viime vaalit
|
676 + 1 paikkaa (5,3 %)
|
395 paikkaa (3,1 %)
|
Saadut paikat
|
755
|
309
|
Paikkojen muutos
|
79
|
86
|
Kannatus
|
6,0 %
|
2,4 %
|
Muutos
|
0,7 %-yks.
|
0,7 %-yks.
|
|
Ruotsin kunnallisvaalit 2022 järjestettiin 11. syyskuuta 2022, ja niissä valittiin 12 614 kunnanvaltuutettua Ruotsin 290 kunnan kunnanvaltuustoihin. Samana päivänä järjestettiin valtiopäivävaalit ja aluevaalit.
Äänestyskortit jaettiin postissa 16.–24. elokuuta, ja ennakkoäänestys alkoi 24. elokuuta.
Kunnalliset kansanäänestykset
Samanaikaisesti kunnallisvaalien kanssa järjestettiin neljä kunnallista kansanäänestystä:
- Halmstadin kunta järjesti kansanäänestyksen siitä, tulisiko Österskans-kaupunginosaan rakentaa hotelli, johon kuuluisi myös ravintola ja kauppahalli. Kansanäänestykseen osallistui 62 431 (76 % äänioikeutetuista). 35 075 (56,2 %) äänesti ”ei” ja 25 892 (41,5 %) äänesti ”kyllä”. Ehdotus hylättiin.[3][4]
- Söderhamnin kunta järjesti kaksi kansanäänestystä. Ensimmäisessä kysyttiin, tulisiko kunnan hyväksyä tuulivoimaloiden rakentamisen Storgrundet-saarelle. Vaihtoehdot olivat ”kyllä”, ”ei” ja ”en ota kantaa”. Toisessa kysyttiin, tulisiko kunnan hyväksyä tuulivoimaloiden rakentaminen kunnan vesialueille. Vaihtoehdot olivat ”kyllä”, ”ei” ja ”en ota kantaa”. Kansanäänestyksillä oli yhteinen vaalilippu. Molempiin kansanäänestyksiin osallistui 14 726 (72 % äänioikeutetuista). Ensimmäisessä kansanäänestyksessä 7 628 (55,0 %) äänesti ”ei”, 4 904 (35,3 %) äänesti ”kyllä” ja 1 350 (9,7 %) äänesti ”en ota kantaa”. Toisessa kansanäänestyksessä 7 085 (52,1 %) äänesti ”ei”, 5 023 (37,0 %) äänesti ”kyllä” ja 1 484 (10,9 %) äänesti ”en ota kantaa”. Molemmat ehdotukset hylättiin.[5][6]
- Trelleborgin kunta järjesti kansanäänestyksen, jossa kysyttiin, tulisiko kuntaan johtavan tien kulkea kaupunkiin idästä vai lännestä. Vaihtoehdot olivat ”idästä”, ”lännestä” ja ”en ota kantaa”. Kansanäänestykseen osallistui 24 640 (68 % äänioikeutetuista). 10 507 (42,6 %) äänesti ”idästä”, 9 845 (40,0 %) äänesti ”lännestä” ja 3 688 (15,0 %) äänesti ”en ota kantaa”. Lisäksi 600 ääntä mitätöitiin.[7]
Lähteet