Aspartaattiaminotransferaasi

Nykymaailmassa Aspartaattiaminotransferaasi:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Aspartaattiaminotransferaasi on synnystä lähtien synnyttänyt keskustelua, analyyseja ja pohdiskelua eri alueilla niin henkilökohtaisella kuin ammatillisella tasolla. Sen vaikutus nyky-yhteiskuntaan on kiistaton, ja sen vaikutus ulottuu eri aloille kulttuurista ja politiikasta teknologiaan ja talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Aspartaattiaminotransferaasi:n eri puolia ja näkökulmia, jotta voimme ymmärtää paremmin sen tärkeyttä ja merkitystä nykymaailmassa.

Aspartaattiaminotransferaasi sitoutuneena koentsyymiinsä pyridoksaalifosfaattiin

Aspartaattiaminotransferaasi eli ASAT (EC 2.6.1.1) on hyvin yleinen intrasellulaarinen eli solunsisäinen entsyymi, jota on eniten maksan, sydänlihaksiston ja luurankolihaksiston sytosolissa ja mitokondrioissa. Entsyymin aktiivisuus veriplasmassa kasvaa sydäninfarktin sekä maksatulehduksen yhteydessä.[1] Aspartaattiaminotransferaasi katalysoi reversiibeliä reaktiota, jossa aminoryhmä siirretään aspartaatilta α-ketoglutaraatille ja tuotteena muodostuu oksaloetikkahappoa ja glutamaattia.[2]

Lähteet

  1. ↑ Aspartaattiaminotransferaasi, plasmasta TYKS. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 10.6.2007.
  2. ↑ Aspartaattiaminotransferaasi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: Laboratoriokeskus. Viitattu 21.2.2011.

Aiheesta muualla